Tommi Viitanen
Tommi Viitasen elämä muuttui 17.6.2000 kun hän kiirehtiessään illan viimeisen bussiin jäi raitiovaunun murjomaksi. Kolme viikkoa hän taisteli HYKS:in teho-osastolla elämästään koomassa. Herätessään hän tajusi, että ”nyt on sattunut pahasti”. Vammojen ja vaurioiden lista on pitkä: aivoruhje, kallonpohjan murtuma, kasvohermohalvaus, selkäranka murtunut, viisi kylkiluuta keuhkon läpi, maksaruhje, lantio murtunut.
Tästä alkoi vuosien kuntoutus ensin eri sairaaloissa ja sen jälkeen avokuntoutuksena kotona ja kuntoutuslaitoksissa. Tommi opetteli kävelemään, syömään, puhumaan ja selviytymään pikkuhiljaa elämisen perusasioista itse. Tästä alkoi uusi elämä aivovammaisena.
Kaikesta saamastaan avusta Tommi on kiitollinen. Alusta asti hän on itseään säästelemättä ja vaikeuksista lannistumatta tehnyt joka päivä parhaansa kuntoutumisensa eteen.
Tommin sitkeyttä kuvaa esimerkiksi se, että hän ryhtyi kuntoutuakseen pyöräilemään Helsingissä, vaikka pyöräily tuntui hänestä suunnattoman hankalalta. Pyöräillessään hän eksyi pari kertaa päivässä. Eksyminen oli päivittäinen reisa, eikä se tuntunut ikinä loppuvan.Hän ajoi kevään, kesän ja syksyn aikana tuhansia kilometrejä.
Aivovamma vei aluksi kaiken kielitaidon. Vuodesta 2002 hän on jatkanut espanjan opintojaan. Oppiminen on aivovamman vuoksi hidasta. Sitkeästi hän on käynyt alkeiskurssin neljästi ja muutkin vaiheet pariin kertaan. Nyt hän pärjää Espanjalla mainiosti. Englanninkielikin on palautunut.
Neuropsykologi oli kehottanut Tommia pitäytymään autolla-ajosta
toistaiseksi hänen kotiuduttuaan sairaalasta syksyllä 2000. Tommista oli asianmukaista hakeutua ajokyvyn arviointiin hänen muuttaessa Helsingistä
Hämeenlinnaan vuonna 2004. ”Luulin, ettei julkinen liikenne Hämeenlinnassa
toimisi. Toimii se muuten. Hyvin. Pitää vain osata vaihtaa bussia,
niin pääsee mihin tahansa.”
Ajaminen sujuu, mutta liikenneratsiassa tuli ongelmia. Puhallustesti meni poliisien mielestä pelleilyksi, mikä johti verikokeisiin, huumetestiin, selliin sulkemiseen, kotietsintään huume-epäilyn vuoksi, poliisikuulusteluun ja aiheettomaksi osoittautuneeseen ajokortin pidättämiseen useaksi viikoksi. Nykyään Tommilla on useita eri todistuksia lompakossaan helpottamaan asiointia eri viranomaisten kanssa.
Tommin avoliitto ajautui vaikeuksiin heti sairaalasta kotiutumisen jälkeen ja myöhemmin yhteiselo päättyi. Pienen tyttärensä kanssa hän uskalsi, ja hänet uskallettiin päästää kahden kesken matkalle vasta lähes kolme vuotta vammautumisen jälkeen. Kun sanojen lausuminen osoittautui satuja lukiessa työlääksi, tytär helpotti tilannetta sanomalla ”Älä lue kirjasta, kerro suusta!”. Niinpä sitten Tommi sepitteli iltasadut itse.
Vamman aiheuttama työkyvyttömyys oli 35-vuotiaalle Tommille tyrmistys. ”Kaikki haluaa töihin”. Mitä voi tehdä vammautuneena elämässä? Tätä kysymystä hän sai pohdiskella neuropsykologin vastaanotolla neljän viikon ajan tunnin päivässä.
Tommi päätti ryhtyä kirjailijaksi. Tommin tarinan ja kuntoutumisen värikkäistä vaiheista voi lukea Tommin Uusi jako -kirjasta, joka valmistui vuonna 2005 ja julkaistiin vuonna 2008. Suomenkielen palauttamisessa on kirjoittaminen ollut keskeistä. Kirjaansa hän kirjoitti usean kuukauden ajan Espanjassa kahdeksan tuntia päivässä.
Vuonna 2006 Tommi aloitti opiskelun eräoppaaksi. Tarvittiin Tommille ominaista loogista ajattelua. ”Jos oppimiseni on neljä kertaa hitaampaa kuin muilla, niin minun on luettava neljä kertaa enemmän kuin muiden”. Tällä systeemillä opinnot sujuivat hyvin. Fyysisissä tehtävissä vaadittiin sitkeyttä. ”Yhdellä vaelluksella kävelin niin pitkälle, että melkein kuolin.” Tommi valmistui eräoppaaksi ja onnistuminen huomioitiin stipendillä. Eräoppaan taitoja Tommi käyttää omilla eräreissuillaan sekä toteuttamalla luontoretkiä erilaisille ryhmille.
Aivovaurio näkyy Tommin elämässä myös niin, että hänen tunne-elämä on latistunutta eikä hän tunne häpeää eikä pelkoa. Tästä voi aiheutua hankalia tilanteita silloin, kun Tommi ”töksäyttelee”. Ratkaisuksi tähän Tommi aloitti voimaharjoittelun mottonaan ”maailmassa on sitten vähemmän niitä, joilta voi saada turpaan”.
Tommi on toiminut Aivovammaliitossa vuodesta 2001 alkaen. Hän osallistui vertaistukihenkilökurssille vuonna 2003 ja on siitä asti toiminut tukihenkilönä nuorille ja käynyt puhumassa eri tilaisuuksissa. 2008 hän opiskeli kokemuskouluttajaksi. Hän on kertonut kokemuksistaan yhteisöille, kouluille, sairaanhoidon opiskelijoille ainakin 100 kertaa seitsemän vuoden aikana. Tommi pitääkin itseään ”maailman parhaana aivovamma-asiantuntijana”. Tommi on kirjoittanut artikkeleita ja hänestä on kirjoitettu lukuisia lehtijuttuja. Aivovammaliiton Elämä jatkuu -kampanjaan tehty video löytyy linkistä jutun lopussa.
Tommi on aina matkustanut paljon. Tommi päätteli jo toipumisensa alkumetreillä, että olisi välttämätöntä osata matkustaa yksin. Niinpä hän lähti jo vuonna 2002 ystäviensä järjestämälle reissulle Madridiin. Nyt hän sanoo olleensa reissussa ”ihan hei, hei”. Vuosien varrella Tommi on matkustanut ympäri maailmaa ja hän kokee olevansa ”maailman kansalainen”. Tommin asennetta elämässä ja matkoilla kuvaa ote hänen kirjastaan: Otimme osaa koko päivän kestäneelle snorklausretkelle Mahmyan saarelle (Egypti, Hurghada). Vasemmanpuoleinen kasvohermohalvaukseni aiheutti sen, että huuleni falskasivat merivettä suuhuni. Hankin jeesusteippiä paikalliselta ilmastointimiehelta Sulfigar ali Butolta. Merellä eilen navakka tuuli, sviddu kun falskaa alahuuli. Sfinksit haukkuu, Susi kulkee.
Terhi ja Tommi Viitanen
Viisi ja puoli vuotta sitten Tommin naapuriin muuttaneesta Terhistä tuli ensin ystävä ja sitten aviovaimo. Tommin kissa Mauni toimi Amorina ja näytti Tommille tien uuden naapurin luo. Maailmaa nähnyt, lentoemäntä Terhi luki ”kosiokirjeeksi” osoittautuneen Tommin tarinan ja runsaasti matkakertomuksia sisältäneen Tommin kirjoittaman kirjan. Häämatka tehtiin junalla Siperiaan. Sittemmin pari on tehnyt maailmanympärimatkan ja reissannut ristiin rastiin ympäri maailmaa. Tommi matkustaa myös yksin. Viime vuonna hän oli useita viikkoja Nepalissa. Ennen haastattelua hän oli juuri tullut New Yorkista. Suunnitelmissa on viettää ensi talvi vaimon kanssa Nepalissa ja Etelä-Amerikassa.
Tommi on huipputyyppi aivovammaisenakin
Perustan Tommin onnistumisille antaa kunnioitus hänen saamalleen hoidolle ja tuelle. Heti kuntoutuksen alusta hän antoi kaikkensa pyrkimällä arvojensa mukaisesti aina parhaimpaansa joka ikisessä harjoituksessa. Näin hän toimii edelleen arjessaan kaikissa toimissaan. ”Kun teen ruokaa, teen aina parasta ruokaa”.
Periksiantamattomuus on Tommin persoonallisuuspiirre. Sitä on vaadittu, kun kaikki on pitänyt opetella alusta. Henkisiä voimavaroja on tarvittu sitkeään harjoitteluun ja kamppailussa vaikeuksien voittamiseen.
Aivovamma ei vie älyä, josta Tommille on ollut paljon apua toipumisessa ja elämässä. Loogisen ajattelun avulla hän löytää ratkaisuja ongelmiinsa. Kirjoittamalla elämään on tullut selkeyttä.
Asenne auttaa. Joka aamu hän toteaa ”tänään on elämäni paras päivä”.
Linkit:
Tommin kirjan voi tilata täältä http://kurjat.fi/tilaus/
Aivovammaliiton Elämä jatkuu -kampanja http://haajashare.com/elamajatkuu/
Aivovammaliitto http://www.aivovammaliitto.fi/
Jutun kirjoitti Terttu Häkkilä. Jätin jutusta pois pääosan värikkäästä ja vaiherikkaasta tarinasta,
jonka voi lukea Tommin kirjasta ja hänestä kirjoitetuista monista jutuista.
Halusin tuoda esiin onnistumisen perusteita, joiden toivon antavan muillekin voimaa kuntoutumiseen
ja hyvään elämään ”niin hyvin kuin suinkin” vaikeuksista huolimatta.
Tommi Viitanen menehtyi kevät-talvella 2017 luisteltuaan sulaa railoon Katumajärven jäällä.