hyvinvointia ja elinvoimaa vapaisiin vuosiin
Tapahtumat
  • Ei aikataulutettuja tapahtumia
Archives

Suuntana100 Onnistuja

Kalastaja

Kauan sitten kalastajaukon otti vastaan harmaapäinen kuikka kuorsaavalla narinallaan

ja sinisorsa voimakkaalla rääb rääb tervehdyksellään.

Joutsenet ja nokikanat kirmaisivat kilpaa lentoon vettä läiskytellen.

Silloin koivujen auenneiden silmujen yllä, alkavan viherryksen katveessa

leijui tunteita kiihdyttävä mystinen haju.

Nyt ukko ei kuule kaukaa seilaavan laivan torven törähdystä,

joutsenten trumpetin soittoa, pikkulintujen soolobravuureita,

ei edes huomaa alkavaa sadetta, hienoista tihenevää kohinaa,

jonka heittelemät pisarat kastelevat polvet ja takin hartiat.

Hän ei huomaa vapaa, jonka valkoinen lappu tärisee kalan käydessä syöttiin.

Vapa taipuu kaarelle, siima löystyy, huomaa tai ei välitä.

Ainoa ääni jonka hän kuulee, ovat omat ajatukset.

Niiden ääni kuuluu kaikkialla, jyräävät

ja kerros kerrokselta päättyvät lopuksi turhuuden mereen.

Hiljalleen vuosien kuluessa ukolta jäävät kallioiset, matalana virtaavat hiekkarannat,

meri, jäiden lähtö, selät, salmet, kaislikot ja kalastus.

On vain muisto menneistä keväistä, luonnon ihmeellisestä ihmetyksestä,

aurinkoisista kevätpäivistä, tuulisista jopa myrskyisistä muistoista,

ajatuksista, jotka kelluivat hetken pinnalla,

vettyivät ja katosivat sitten kokonaan.

Markku P. Salo

 

Kiitos Markku P. Salo tästä kauniista runosta, jonka saamme julkaista Suuntana100 ry:n vierasblogissamme!
Markun Suuntana100 Onnistumistarinan löydät täältä!

Laulu- ja äänitaiteilija Eero Sinikannel

Laulu- ja äänitaiteilija Eero Sinikannel

Laulu- ja äänitaiteilija Eero Sinikannel on levyttänyt Laulun Suomen naiselle. Laulu on ylistys Suomen sota-ajan naisille, jota pitivät Suomea pystyssä, kun miehet olivat sodassa.

Sykähdyttävän tekstin lauluun Eero löysi viisitoista vuotta sitten, kun häntä pyydettiin laulamaan tämä runo sen kirjoittajan Pentti Matikaisen muistokonserttiin Turun konserttisaliin.

Eero Sinikannel ajatteli, ettei ”tällaista ylistyslaulua Suomen sota-ajan naisille ole tehty”, joten hän esitti sen Suomi 100 juhlassa Lahden Hennalan päämajassa 2017. Nyt vuonna 2019 laulu on levytetty Laulu Suomen naiselle cd:lle yhdessä kolmen muun laulun kanssa. Suuntana100 ry on digitoinut levyn kuunneltavaksi digitaalisesti.

Suuntana100 ry haluaa nostaa tämän laulun esittämisen ja tallettamisen Eero Sinikanteleen Suuntana100 Teoksi. Oli aika saada Suomen sota-ajan naisille oma laulu! Kiitos upeaääniselle Suuntana100 Onnistujallemme tästä teosta! Continue reading

Vuonna 1937 syntynyt veljeni Aarre Häkkilä ei aikanaan saanut mahdollisuutta käydä oppikoulua eikä päässyt mukaan ”oppikouluporukoihin”. Eikä hän osannut laulaakaan. Niinpä hän päätti opetella itselleen tuohon aikaan vielä harvinaisen valokuvaamisen taidon ja hankki kameran heti ensimmäisestä tilistään. Agfa paljekameralla alkoi nyt lähes 70 vuotta kestänyt intohimo kuvaamiseen ja uuden oppimiseen.

50-luvun AGFA paljekamera oli Aarre Häkkilän ensimmäinen kamera

50-luvun AGFA paljekamera oli Aarre Häkkilän ensimmäinen kamera

50-luvun AGFA paljekamera oli Aarre Häkkilän ensimmäinen kamera

Alkuvaiheen käsisäätöiset kamerat vaativat opiskelua. Perusten ymmärtäminen on luonut hyvän pohjan kuvaamiselle myös nykykameroilla, joissa automatiikka on viety erittäin pitkälle.

Filmit ja kuvien kehittäminen olivat kalliita. Alkuvuosilta on tallessa tärkeitä kuvia tulevasta vaimosta, siskosta ja moottoripyörästä. Kameroiden kehityttyä kuvien määrä lisääntyy. Omasta perheestä, suvusta ja matkoista on tallessa jo enemmänkin kuvia.

Uusista asioista syttyvä ja kiinnostunut Aarre hankki jo 60-luvulla kaitafilmikameran, jolla sai talteen elävää värikuvaa ilman ääntä. Sitten tuli Kodakin kamera ja markkinoille aiempaa edullisempi 8mm kaitafilmi, joiden filmit ovat Aarren mielestä säilyttäneet parhaiten värit. Näitä filmejä on ahkerasti katsottu sukutapaamisissa projektorilla valkokankaalle heijastettuina. Nyt kuvat ja filmit on digitoitu katsottaviksi tietokoneilla, tableteilla ja isoilla tv-kuvaruuduilla.

Kuvassa Aarre Häkkilä editoimassa digitoimaansa videofilmiä kotistudiossaan.

Kuvamateriaalin digitointi onkin ollut Aarre yksi viimevuosien pääharrastus, joka on vienyt tuntitolkulla aikaa asioiden selvittämiseen, ohjelmien opiskeluun ja varsinaiseen käsityötä vaatineeseen aineiston työstämiseen.

Uusia laitteitakin hän on hankkinut kotistudioonsa.

No välillä mies on kyllä käynyt liikkumassa ulkoilmassa ja kuntoilemassa, osallistunut Hyvinkään Eläkkeensaajien toimintaan, puuhastellut siirtolamökillään ja pihahommissa tai lähtenyt kavereiden kanssa kalastamaan. Continue reading

Tuula Kärkkäisellä näyttää aina olevan vauhti päällä. Hän on menossa tai tulossa. Pysäytän tämän elinvoimaa tihkuvan upean seitsemänkymppisen tutustuakseni häneen ja selvittääkseni hänen energisyyden salaisuuden.

Aloitamme tanssimisesta! Tuula huokaiseekin, että ”on ihana tanssia”. Hän sanoo ”kokevansa itsensä terveeksi niin kauan kun pystyy tanssimaan polkkaa”.

Tuula Kärkkäinen kuvassa keskellä

Tuula Kärkkäinen kuvassa keskellä

Continue reading

Mirja Laakso

Mirja Laakso

Olen monesti mökkimatkalla Hartolassa pysähtynyt ihastelemaan Mirja Laakson upeaa puutarhaa. Nyt pysähdyin juttelemaan, kun olin kuullut, että Mirjan avopuoliso oli menehtynyt syöpään ja pihassa askaroi edellistä kesää huomattavasti ketterämmin liikkuva talon emäntä.

Syy uuteen ketteryyteen selvisi. Mirja oli vuosien kärsimysten jälkeen päässyt lonkkaleikkauksiin, joissa molempiin lonkkiin oli vaihdettu uudet nivelet. Leikkauksia Mirja kuvaa ”taikatempuksi, jossa kipu jäi leikkauspöydälle”. Viiden vuoden piina päättyi! Mirja oli jäänyt lonkan takia sairaslomalle jo 2011. Sitten seurasi sairaseläke ja elämä kipulääkkeiden kanssa, kunnes nekään eivät enää auttaneet. Mirja ei pystynyt lopulta kipujen kanssa nukkumaan. Lopulta lähetteet leikkauksiin vihdoin saatiin. Lonkat leikattiin eri kerroilla – toinen vuonna 2013 ja toinen vuonna 2016. Isot leikkaukset tehtiin epiduraalipuudutuksella, missä potilas kuulee mitä tehdään. Sitten välitön kotiutus ja heti liikkeelle. Kuntoutuminen alkoi vesijumpalla, jota Mirja jatkaa edelleen käymällä säännöllisesti Selkäyhdistyksen vesijumpassa Heinolassa. Nyt 66-vuotias Mirja kokee olevansa 60-kunnossa ja hän on antanut kipuajat anteeksi! Continue reading

Suuntana100 Onnistujia on jo lähes 50 ja nyt on Onnistujien omasta aloitteesta käynnistetty Onnistujien Vertaistapaamiset. Aloitamme Pärnusta ja sitten jatkamme Hämeenlinnasta ja Lahdesta, joissa molemmissa on yli 10 Onnistujaa.

Yhteenveto toimintatavasta

Tapaamisiin kutsutaan mukaan paikkakunnan Onnistujat, vieraiksi yhdistyksen jäsenet, Onnistujia muilta paikkakunnilta, tapaamisen teeman mukaisia alustajia ja mahdollisia testattujen palvelujen tarjoajia. Toiminnanjohtaja osallistuu mahdollisuuksien mukaan tai lähettää videoalustuksen.

Tapaamisille etsitään sopiva pitopaikka. Tapaamisille sopiva rytmi voisi olla talvikautena kerran kuussa. Kokoonkutsujana toimii paikkakunnalta nimetty yhteyshenkilö.

Tapaamiset pidetään vapaa- ja pienimuotoisina aihealuetta syventävinä keskustelutilaisuuksina.

Tapaamisten aihealueita voivat olla esim.

  • Suuntana100 -toiminnan kohteena olevista viidestä elinvoiman osa-alueesta (fyysinen, sosiaalinen, älyllinen, tunne-elämä ja henkisyys) löytyy runsaasti sopivia keskustelun aiheita. Yhdistys tuottaa myös lyhyitä videoalustuksia tapaamisiin.

  • Tapaamiseen voidaan valita teemaksi yksi Onnistumistarina, jonka pohjalta keskustelua tarinan hyvinvointia edistävästä teemasta (vapaaaehtoistyö, musiikki, puutarhanhoito, yrittäminen eläkkeellä, talousasiat yms. yms.) Tarinoiden kategorioista suuntana100.fi -sivuilta löytyy aihealueita.

  • Paikkakunnan omat Onnistujat voivat alustaa valitsemastaan omasta teemasta, esim. kirjoittaminen, yhdistystoimminta, omat kirjat, harrastukset.

  • Tapaamisiin kutsutaan vieraiksi Suuntana100 Onnistujia muilta paikkakunnilta

  • Suuntana100 blogikirjoituksista löytyy keskustelunaiheita

  • Tapaamisiin löytyy varmasti myös erilaisia vierailijoita ja asiantuntijoita alustamaan jostain kiinnostavasta elinvoimaan liittyvästä aihealueesta.

  • Tapaamisten alustajiksi voidaan kutsua myös Suuntana100 Onnistujille kohdennettuja palveluja tarjoavia yrityksiä.

  • Suuntana100 -toimintaan kuuluu erilaisten palvelujen testaaminen ja niistä kirjoittaminen. Paikkakunnan Onnistujia voidaan ”valtuuttaa” palvelujen testaajiksi niin, että testauksesta syntyy blogikirjoitus. Vain myönteisiä testaustuloksia raportoidaan.

Continue reading

Olin kameran kanssa seuraamassa Suuntana100 Onnistujien Jukka Stoltin ja Sami Ylämurron Seinähullut -hyväntekeväisyysprojektin haastejuoksua Military Run -tapahtumassa Parolannummella.

Miehet lähtivät matkaan motolla

KAIKKI ON MAHDOLLISTA – USKO JA TAHDO!

Molemmat selvisivät maaliin hyvävoimaisina, mutta likaisina. Uskomaton suoritus kummaltakin aivovammaiselta hyvän asian puolesta. Video löytyy YouTubesta Suuntana -kanavasta. Continue reading

Olen seuraillut useana vuonna Hartolassa mökillä vieraillessani mökkisaaren niemessä yksin kesät-talvet viihtyvää naista, joka näyttää kulkevan mökille mopolla ja selviytyy venematkoista tyrskyissä ja tyvenessä. Haastattelupäivänä hän tarpoo potkukelkan kanssa jäällä ”umpihangessa”. Pysäytän hänet ja aloitan tutustumisen Saila Kuroseen.

saila-kuronen_hartolassa_web_20180325-11

Saila Kuronen mökkeilee kesät-talvet

Yksin kulkemisen syyksi paljastuu Sailan jääminen leskeksi vuonna 2009. Pariskunta oli hankkinut saarimökkinsä vuonna 1995 ja rakentanut sinne uuden päämökin 1998. Saila ”tykkää luonnosta, haluaa olla ulkona ja puuhastella mökillä tavallisia arkiaskareita”. Hän ei halunnut luopua mökkeilystä yksin jäätyään. Mies ehti ennen kuolemaansa neuvoa alkuun.

Saila päätti opetella pärjäämiseen vaadittavat taidot. Nyt hän osaa ajaa moottorivenettä, käyttää moottorisahaa, klapikonetta, pystyy kairaamaan jäähän reiät ja tekemään korjaustöitä. Ylpeänä hän kehuu rakentaneensa vessan uudet rappuset. Continue reading

Suuntana100 ry on mukana Suuntana Elämän uudessa Seinähullut Seinällä hyväntekeväisyyshankkeessa. Seuraavaksi Seinähullut Seinällä tempaisevat osallistumalla Parolannummella Hattulassa 26.5. järjestetettävään Military Run -juoksutapahtumaan.

military-runAivovammaiset Seinähulluiksi julistautuneet Jukka Stolt ja Sami Ylämurto haastavat itsensä osallistumalla juoksuun, joka tarjoaa korkeuseroja, vettä, mutaa, esteitä ja tietenkin armeijamiljöön juoksemiseen. Miehet ovat vammauduttuaan joutuneet opettelemaan lähes kaikki ihmisen perustoiminnot uudelleen – syömisen, puhumisen, kävelyn, juoksun ym. ym. – kaikki ei olekaan itsestään selvää! Siitä huolimatta aiomme lähteä juoksemaan ja voittamaan esteitä – kaikki on mahdollista -usko ja tahdo!”

Seinähullut Military Runilla on tarkoitus osana Seinähullut Seinällä hyväntekeväisyyshanketta auttaa aivovammaisia ja heidän läheisiään tarjoamalla heille vertaistukea ja aktiviteetteja. Continue reading

Jukka Stolt on käynnistänyt uuden hyväntekeväisyysprojektin yhdessa Sami Ylämurron kanssa. Nyt nämä Suuntana100 Onnistujat aivovammaiset ”Seinähullut” nousevat seinälle, sillä heidän mielestään ”kaikki on mahdollista, kun uskoo ja tahtoo”.

Projektin tarkoituksena on tarjota Hämeenlinnan alueen aivovammaisille ja heidän läheisilleen vertaistukea ja aktiviteetteja.

Jukka Stolt nousee seinälle Hämeen kiipeilykeskuksessa Hämeenlinnassa

Jukka Stolt ylhäällä!

Sami Ylämurto trenaa kiipeilyä säännöllisesti

Sami Ylämurto trenaa kiipeilyä säännöllisesti

Continue reading

Eila Pienimäki Pärnun konsertissa 2018

Tapaan Eila Pienimäen Pärnussa, missä hänellä on kolmena iltana esiintyminen suomalaisten suosimissa kylpylöissä. Saleihin kerääntyy ilta illan jälkeen Eila Pienimäen ihailijoita. Osa kuulijoista on 79-vuotiaan taiteilijan ikätovereita, jotka ovat olleet laulajan tanssilavakeikoilla jo yli kuusikymmentä vuotta sitten. Laulajan ura alkoi 16 vuotiaana solistina vanhimman veljen Mauno Pienimäen orkesterissa. Kansallinen ura käynnistyi kun iskelmälaulukilpailussa tuli voitto yleisön ja tuomariston äänillä. Esiintymisen ilo ei ole taiteilijalta hiipunut. ”Äänikin on säilynyt”, kommentoi yksi idoliaan koko ikänsä kuunnellut fani. ”Ihana ilta”, kommentoi laulaja edellisen illan konserttia. ”Lavalla olo on vapaa, kuin lämpimässä sylissä. Yleisön avoimuus ja läsnäolo on käsin kosketeltava. Esiintyminen on aina valtavan suuri ilo, ilo siitä, että voi antaa ihmisille hyvää mieltä.” Continue reading

Tapaan Sami Ylämurron Aivoviikon tapahtumassa Hämeenlinnan Goodman-ostoskeskuksessa. Alueen aivovammaisille palveluja tarjoavat yhdistykset edustajineen ovat koonneet Aivohoitola-standille informaatiota erilaisten aivovammojen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Sami on mukana kertomassa Aivovammaliiton toiminnasta ja jakamassa kokemustietoa elämästään oman kiipeilyonnettomuudessa tulleen aivovammansa kanssa.

Sami Ylämurto kohtaa diagnoosinsa päivittäin nähdessään peilistä otsassaan olevan arven.

Sami Ylämurto kohtaa diagnoosinsa päivittäin nähdessään peilistä otsassaan olevan arven.

Nappaan Samin sivummalle haastattelua varten. Sami on energinen ja urheilullinen kaveri, joka avoimesti puhuu elämäntilanteestaan. Hän kertoo vammautumisestaan kiipeilyonnettomuussa. Otsalohkoon tulleen vaurion perusteella sairaalan neurologit diagnostisoivat hänet ”agressiiviseksi hulluksi”. Diagnoosinsa Sami kokee epäoikeudenmukaiseksi papereiden ja oppikirjojen perusteella laadituksi elinkautistuomioksi.

Samista tuli yhtäkkiä nuori eläkeläinen, jonka taloustilanne muuttui oleellisesti. Vakuutuksesta saatu korvaus ei riittänyt pitkälle. Eikä nuorelle ollut vielä työelämästä ehtinyt paljonkaan kertyä eläkettä. Asuntolainalla rahoitettu asunto myytiin, mutta lainaa jäi vielä vuosiksi jäljelle. Sami päätyi asumaan omaan asuntoonsa vuokralaisena. Autosta piti luopua. Toimeentulo on nyt niukka. Sami on saanut ymmärtää, että vammautuneen kuuluukin olla köyhä.

Mutta urheilutaustainen mies ei ole jäänyt huoliin piehtaroimaan. Hän on löytänyt itselleen sopivan liikuntamuodon pyöräilystä. Sami kertoo pyöräilevänsä vuodessa 5000 kilometriä ja lähtevänsä liikkeelle säässä kuin säässä. Pyörällä Sami on käynyt Hämeenlinnasta Tampereella asti. ”Pyöräily pitää aika hyvin kunnossa”, toteaa Sami. Continue reading

Päätoimiseksi lukijaksi itsensä määrittelevä Pasi Louhimies on onnistunut muuttamaan harrastuksensa työksi ja ansioiksi.

pasi-louhimies_web_20180130 vuoden ajan Pasi piti Tampereella Antikvaarista kirjahuonetta Libristä. Ennen eläkepäiviään hän perusti vielä Helsinkiin Iso-Roballe toisen antikvariaasen kivijalkaliikkeen, mutta joutui toteamaan homman kolmen vuoden jälkeen turhaksi. Tampereelle Porin Reposaaressa syntyneen Pasin veivät vuonna 1977 Kieli-Instituutissa alkaneet opinnot. Diplomi-kielenkääntäjäksi Pasi valmistui 1980.

Kirjakaupat alkoivat siirtyä internettiin. Ja niin teki Pasi Louhimieskin. Hän lopetti kauppansa ja perusti nettikirjakaupan Viroon. Sieltä käsin hän pyörittää nyt käytettyjen kirjojen kauppaa antikvaari.fi -nettiportaalissa, johon on koottu useamman kauppiaan kirjat. Pasilla on kaupassa myynnissä noin 9000 teosta. Kirjat hänellä on kotona, josta käsin hän hoitaa yritystoimintaansa ja jossa hän myös asuu käytännössä kirjojensa keskellä.

Nettiyrittämiseen Pasi on enemmän kuin tyytyväinen. ”Vapautuminen sitovista aukioloajoista ja yrittämiseen tullut rentous tuntuu luxukselta”. Vanhat asiakkaat ovat löytäneet nettipalvelut. Yrittäminen Virossa on Pasista ollut helppoa. ”Yrityksen perustamiseen meni 5 min”. Nettiportaalin antikvaari.fi -osana toimiminen ei aiheutua ylisuuria kustannuksia. Sopivat tilat asumisen ja varastoinnin yhdistämiseen löytyivät Pärnusta. Entisiltä kauppiaspäiviltä on Pasille jäänyt tavaksi osallistua vuosittain Helsingin ja Sastamalan kirjamessuille. Messut ovat tärkeät asiakassuhteiden ja myynnin kannalta, vaikka vaativatkin ison työpanoksen. Nyt rakas harrastus ja työ yhdistyvät mitä parhaimmin ja tuovat päiviin sopivasti hauskaa puuhastelua, toimeliaisuutta ja merkitystä. Continue reading

Nils Snygg

Nils Snygg

Nils Snygg kokee, että hänen elämän tarkoituksen pohdiskelunsa taisi alkaa jo syntymän hetkellä. Ensimmäinen hämmästyksen paikka oli tulla ”kylmään” maailmaan äidin lämpimästä kohdusta. Syvällisempään ajatteluun taipuvaiselle nuorukaiselle oli luontevaa hakeutua opiskelemaan psykologiaa ja etsiä vastauksia myös muista opinnoista. Opinnot, pitkä ura yritysmaailmassa psykologina, urakonsulttina ja johtotehtävissä sekä jatkuva uteliaisuus ihmisiä kohtaan tarjosivat oivallisen maaperän tutustua laajasti ihmisen ja ihmiselämän ulottuvuuksiin.

Vuosien varrella Nils kirjasi havaintojaan vihkoihin, jotka hän eläkkeellä ollessaan löysi arkistojensa uumenista. Kokemuksensa hän kiteytti muistiinpanojensa avulla kirjaksi ”Ihmisen elämän ympyröistä – ajatuksia ja aforismeja”. Nils kokee kokonaisuuden selvittämisen hyväksi sekä toivoo sen olevan eduksi myös toisille.

Keskustelussa Nilsin kanssa kävimme laajasti läpi ihmiselämän peruskysymyksiä vapaiden vuosien näkökulmasta. Continue reading

Kirjailija Markku P. Salo

Kirjailija Markku P. Salo

Markku P. Salo on elänyt poikkeuksellisen monikirjoisen elämän, josta kumpuaa syy intohimoiseen kirjoittamiseen. Tai kyllä Markulle kirjoittaminen on vielä enemmän kuin intohimo. Se on nyt kaikki!

Markku on luopunut elämässään ”lähes kaikesta” useamman kerran välillä pakosta ja muutaman kerran vapaaehtoisesti. Viimeisin kerta oli kun hän jätti kolme vuotta sitten Suomen pysyvästi ja lähti parin matkalaukun kanssa Viron Pärnuun. Päätös on niin vakaa, että krematoriohinnatkin on valmiiksi selvitetty eikä miehestä enää palaa syntymämaahan kuin tuhkat, jotka lapset voivat ripotella, minne haluavat.

Pärnuun on nyt rakentunut uusi elämä, jossa puitteet ovat Markulle sopivat. Asunto on järjestynyt. Taloudenhoitajakin ilmestyi ihan pyytämättä. Eläkkeellä tulee kohtuullisesti toimeen. Terveydenhuolto toimii moitteettomasti. Se tuli testattua, kun Markku sai tammikuussa aivoinfarktin, joka vei väliaikaisesti kyvyn puhua, nähdä ja liikkua. Nyt mies on kuntoutunut toimintakykyiseksi. Motiivina kuntoutumisessa on ollut kirjoittamisen lisäksi tukena Pärnun Suomi-seuran kirjallisuuspiiri, johon Markku on aktiivisesti osallistunut. Seuran marraskuussa järjestettyyn Suomalaisen kirjallisuuden Hiljainen kansa -teemailtaan” sisältyneenseen esitykseensä ”Pispala – Luojan palikkaleikki” Markku halusi kävellä omin jaloin, puhekykyisenä ja hyvin valmistautuneena. Ja näin tapahtui! Sosiaalisten suhteiden, saman henkisen seuran ja merkityksellisiksi nousevien asioiden roolia ei voi väheksyä Markun kuntoutumisessa.

Kirjoittaminen on ollut Markulle voima, joka kantaa elämää ja pakottaa selviytymään. On hyvä löytää oma voimansa! Tässä hän tekee vertauksen Viktor Franklin keskitysleiri-kokemuksista muistilapuille kirjoittamista lapuista koottuun kirjaan ”Ihmisyyden rajalla”. Continue reading

marketta-makinen_web_by-terttu-hakkila_7030

Kuvataiteilija Marketta Mäkinen

Kuvataiteilija Marketta Mäkinen on löytänyt maailmalla vietettyjen vuosien jälkeen tien takaisin kotimaahansa ja päätynyt asumaan syntymäseuduilleen Hämeeseen. Taiteilijalle sopiva vuokra-asunto löytyi onnekkaasti Vanajan linnan historiallisesta ympäristöstä Harvialasta lehti-ilmoituksella.

Innostus taiteen tekemiseen on säilynyt ja uusia teoksia syntyy tasaiseen tahtiin. Työhulluus on jo helpottanut eikä taiteen tekemistä enää siivitä pätemisen tarve. Stressi ei nyt vaivaa. Aamulla on mukava aloittaa syömällä aamiaista rauhassa. Päivän mittaan voi istuskella katselemassa kaunista luontoa ja miettiä ”mitä tekisi”. Vauhdikkaiden vuosien ja elämänarvojen selvittelyn jälkeen Marketta sanoo nyt osaavansa nauttia elämästä. Mutta tähän on tarvittu pitka matka, paljon seikkailua, sattumia ja rohkeita päätöksiä. Continue reading

matti-heroja_web_201703

Matti Heroja Hyvinkään kirkossa

Menen Hyvinkään kirkkoon tapaamaan musiikkineuvos Matti Herojaa, jonka muistan jo lapsuusvuosiltani kotikaupunkini kanttorina. Noista vuosista on tänään omana 63-vuotis syntymäpäivänäni jo kulunut paljon aikaa. Vuosien kuluminen ei kuitenkaan juurikaan näy reippaasti astelevasta, salskeasta, nuorekkaasti pukeutuneesta, iloisesta ja helposti tunnistettavasta miehestä. Vauhti on päällä ja intohimo musiikkiin loistaa silmistä, sillä kohta ovat käynnistymässä Palmusunnuntaina Hyvinkään kirkossa esitettävän suomenkielisen J.S. Bachin Matteus-passion harjoitukset. Kyseessä on valtava Hyvinkään Oratoriokuoron, Nuorisokuoron ja Hyvinkään Orkesterin ja kuuden solistin yhteisteos, jonka johtaa kirkko- ja kuoromusiikin monitoimimiehenä Hyvinkäällä jo kuusikymmentäluvun alusta asti toiminut kirkkomuusikko Matti Heroja.

Virastaan vasta 70-vuotiaana eläkkeelle jäänyt mies sanoo, että nyt voi tehdä sitä mitä haluaa. Hän johtaa edelleen Hyvinkäälle 1977 perustamaansa Oratorio-kuoroa, ”soittaa niin kauan kuin voimia annetaan”, toimii toista kautta kirkkovaltuustossa, tekee vapaaehtoistyötä ja osallistuu kirkon aktiviteetteihin. Ja välillä tulee vielä kanttorikeikkoja ja pyyntöjä soittaa eri tilaisuuksissa. Continue reading

Kävin kertomassa Kalliolan Martoille Suuntana100 Onnistumistarinoita. Samaan yhteyteen sain tapaamisen heidän aktiivimarttansa Seija Pärssisen kanssa. Seija muutti miehensä kanssa asumaan vakituisesti Hollolan Kalliolaan jäätyään eläkkeelle biologianopettajan työstään Vantaalla.

seija-parssinen_k_web_kuva-terttu-hakkila_0006

Seija Pärssinen

Pihapiiriin kuuluu jo mökkivuosina aloitetun ”biologin puutarhan” hoito ja laajentaminen. Siellä kasvaa ainakin porkkanaa, kurkkua, kurpitsaa ja ”pellontäytteenä” pellavaa, apilaa ja monta muuta hyötykasvia. Miehen hoidossa olevat omenapuut tuottivat viimeksi sadon, josta saatiin 300 litraa mehua.

Seija sanoo nykyään viihtyvänsä parhaitan ”kotikonnuilla”. Lapset asuvat muualla, mutta uuden kotipaikan hyväksyntä tuli yhden lapsen suusta huumorisävyisellä kommentilla: ”Sama se on, missä haluatte vanheta”. Ja onhan Kiviniemessä lasten, lastenlasten ja lastenlasten mukava viettää aikaa. Continue reading

Kerro sivustosta kavereillesi
Email this to someoneShare on Facebook
Kirjoitukset lajiteltuna