”Turhaan ei sanota, että suolisto on toiset aivot. Tutkijat ovat sanoneet, että 90 prosenttia aivojen välittäjäaineista olisi suoliston alueella. Suolistossa on tietysti oma hermostoverkkonsa, mutta myös bakteerit tuottavat tiettyjä aivojen välittäjäaineita ja niiden esiasteita. Tämä on yllättävä juttu, joka antaa ihan uuden perspektiivin siihen, millä tavalla meidän pitäisi pitää huolta tästä bakteeristosta.” sanoi Turun yliopiston bakteeriopin professori Pentti Huovinen Akuutti-ohjelmassa v 2014
Linkki: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/02/19/suoliston-bakteerit-ja-mielen-terveys
Kuinka usein ajattelemme suolistomme hyvinvointia, sen toimintaa tai ylipäätään koko ruuansulatuselimistöä? Eipä sitä tule ajateltua, ennen kuin ruuansulatuselimistö alkaa tavalla tai toisella oireilla tai reistailla. Jollakin vatsa toimii liian vilkkaasti, jollakin laiskasti, jollakin on närästystä, turvotusta, ilmavaivoja jne. Ehkä näitä pidetään normaaleina ilmiöinä, jotka ilmaantuvat kun tulee syötyä tai juotua liikaa, ruoka-aineallergioiden takia, liian mausteisen ruuan tai pikaruuan takia, ehkä stressi vaivaa tai on muuten epäsäännöllinen ateriarytmi. Päivän tai parin päästä oireen häviävät ja elämä jatkuu.
Mutta jos ikävät oireet toistuvat, lisääntyvät tai tulee uusia oireita, tai ne jäävät monen päivän ajaksi vaivaamaan? Vasta silloin havahdumme.
Itselläni on tästä omakohtaisia kokemuksia viimeisen vuoden ajalta. Omasta mielestäni olen aina syönyt terveellisesti ja mahdollisuuksien mukaan kotimaisista raaka-aineista tehtyä ruokaa. Prosessoitua ruokaa olen pyrkinyt syömään mahdollisimman vähän. Stressin sietokykykin on pysynyt aisoissa viime kesään asti.
Kaikki kai alkoi siitä, kun minut YT-neuvottelujen tuloksena saneerattiin TE-keskuksen asiakkaaksi (kiertoilmaus työttömäksi joutumiselle). Ajattelin, että nyt olen vapaa kaikista aikatauluista ja nukun kun nukuttaa, syön kun on nälkä, juon kun on jano ja lenkkeilen kun mieli tekee, enkä ota stressiä mistään! Muutama kuukausi menikin tähän malliin. Mutta sitten isäni sairastui vakavasti ja joutui leikkaukseen. Tämä tietysti aiheutti lisähuolta ja monien asioiden selvittelyä ja hoitamista kesästä lähtien. Elämänmenoon tuli muutoksia ja säännöllisen elämän rutiinit hävisivät. Tämä kaikki johti siihen, että suolistoni reagoi niin, että jouduin sairaalaan muutamaksi päiväksi (sen jälkeen kun isäni kunto oli parantunut niin, että isoin huoli oli poissa).
Sairaalassa olin tiputuksessa ja sain antibioottia suoranaan suoneen. Ennen sairaalaan joutumista huomasin muutaman päivän ajan, että vatsani oli kipeä ja oireet olivat pahempia kuin aiemmin, ja lähdin viime tipassa terveyskeskukseen. Siellä onnekseni pääsin hyvän lääkärin vastaanotolle, joka kirjoitti lähetteen keskussairaalaan. Keskussairaalassa jonotuksen jälkeen jouduin tomografiakuvaukseen, jossa todettiin tulehdus paksusuolessa. Selvisin säikähdyksellä, koska mitään vakavampaa ei ollut, eikä myöhemmin tähystyksessäkään.
Lääkärien ja hoitajien kertoessa mistä vaivani johtuivat ajattelin, että nyt viimeistään on kiinnitettävä enemmän huomiota siihen, mitä syö ja juo ja kuinka usein. Niinpä kysyin neuvoa ruokavalion suhteen, eli mitä pitää/voi syödä ja mitä pitäisi välttää. Hoitaja toi A5-kokoisen 6-sivuisen esitteen, joka oli tavanomainen esite ruokaympyrämallin mukaisesta lautasesta! Lisäksi siinä oli mainostettu apteekin tuotetta, joka sopii kaikille oli sitten kova tai löysä vatsa! Kysyin vielä uudelleen, että mitä sitten pitäisi välttää ja mitä syödä. Hoitaja sanoi, että kaikkea saa syödä eikä mikään ole kielletty!! Ja se siitä.
Ajattelin, että en tyydy siihen, vaan tilaan ravintoterapeutilta ajan ja luotin siihen, että häneltä saan parempia ohjeita. Mutta mistä tietää kuka on hyvä ravintoterapeutti? Olin silloin tällöin kuunnellut Paula Heinosen ”Terveyden tukipilarit”-ohjelmaa radiosta ja ajattelin, että hänen nettisivuiltaan varmaan löytyy tietoa. Sen kautta sitten löytyikin henkilö, jolle laitoin viestiä vaivoistani ja kyselin neuvoa. Hän soittikin muutaman päivän päästä ja sovittiin tapaaminen. Etukäteen piti täyttää nivaska papereita mm. ruokapäiväkirja parin päivän ajalta, omat ja vanhempien terveystiedot, mahdolliset lääkkeet ja lisäravinteet, sekä muita yleistietoja.
Ensimmäinen tapaaminen kesti pari tuntia, jonka aikana käytiin läpi vaivojani ja nuo etukäteen täytetyt tiedot. Ravintoterapeutti oli todellinen asiantuntija ja hän paneutui todella asiaani ja elintapoihini. Hän selitti mitä olisi hyvä syödä ja juoda, mitä pitäisi välttää ja millaisia lisäravinteita olisi hyvä käyttää. Olin ensin huolissani, miten muistaisin kaikki nuo neuvot ja ohjeet! Hän sanoi, että yleensä käydään asiat ensin näin suullisesti läpi, ja hän lähettää kirjalliset ohjeet jälkikäteen, joita olikin sitten monta sivua. Olin iloinen ja onnellinen, että sain hyviä neuvoja. Toki se maksoi, mutta kaikki se tieto oli sen arvoista. Parin kuukauden jälkeen oli toinen ”seurantapalaveri”, jossa käytiin uudelleen läpi samoja asioita ja hänen kirjoittamiaan ohjeita, sekä keskusteltiin siitä oliko ohjeista ollut apua. Totta kai niistä oli suuri apu.
Tässä itselleni laadittu esimerkki muutoslistasta pähkinänkuoressa, joka sopii lähes kaikille:
- Juo paljon vettä, vähintään 1l päivässä (muiden nesteiden lisäksi)
- Aamulla esim. kaurapuuroa, sekä muutamia lisäravinteita, kananmuna, mehua, kahvia
- Kevyitä välipaloja (pitäisi syödä jotain 2-3 tunnin välein)
- Lounas/päivällinen: lisää salaatteja, vähemmän perunaa ja leipää (vehnä, ruis ja ohra jääneet melkein kokonaan pois), suosi kalaa ja kanaa punaisen lihan sijaan
- Lisää siemeniä ja pähkinöitä
- Sain muutamia hyviä gluteenittomia reseptejä
- Marja- ja vihersmoothiet
- Säännöllisyys!!
- Juureksia perunan tilalle: bataatti, punajuuri, porkkana, sipuli, kukkakaali sekä riisi ja kesällä uudet perunat
Ensimmäisestä tapaamisesta ravintoterapeutin kanssa on nyt suunnilleen 3 kk, ja olen poiminut hänen ohjeistaan minulle parhaiten sopivat, koska tarkoitus ei ollutkaan radikaalisti muuttaa ruokavalioita, vaan pikkuhiljaa kokeilemalla itselle sopivat. Olen huomannut, että vatsa toimii paremmin, ei ole nälkä kun syö useammin, muutama kilokin on pudonnut, päätä ei ole särkenyt kuten ennen, ei turvotusta, lisäksi olen nukkunutkin paremmin. Siinä monia plussia.
Tärkeää on myös se, että mitään ei kielletty. Syön edelleen silloin tällöin suklaata, karkkia, pullaa ja piparia, mutta paljon vähemmän kuin aiemmin. Juon joskus punaviiniä, mikä on myös kohtuullisesti nautittuna terveellistä. Ruisleipää en ole syönyt paljoakaan, se nimittäin turvottaa, perunaa ja lihaa syön harvemmin kuin ennen. Onhan näitä muutoksia, kun nyt alkaa oikein miettiä. Lisäksi vatsa kertoo nykyään herkemmin, mikä ei ollut hyväksi.
Tietoa suoliston hyvinvoinnista löytyy netistä runsaasti, alussa oleva linkki on vain yksi niistä.
Joten pitäkää huolta suolistostanne, niin aivotkin voivat hyvin
Pirkko Laine 22.4.2015