Outi Huikku on 82-vuotias valkeakoskelainen, joka viettää virkeää, toimeliasta elämää omakotitalossaan. Sieltä hän polkaisee joka päivä kesät talvet yksivaihteisella mummopyörällään 10 kilometrin edestakaisen matkan keskustaan jumppaan ja kauppaan. Pyörällä hän on kulkenut aikoinaan myös työmatkat Säterin tehtaalle kolmivuorotyöhön.
Peruskunnon perusta lähti rakentumaan jo lapsena, kun hän aloitti 8-vuotiaana voimisteluharrastuksensa Kauhajoen Karhujen naisvoimistelijoissa. Leirit Kuortaneen urheiluopistolla tulevat mieluisina muistoina mieleen.
Joogaharrastuksen Outi on löysi 37-vuotiaana ja harjoitukset jatkuvat edelleen Voipaalan työväenopistossa, jonka ohjaajaa Outi kiittelee hyväksi.
Outin terveysopit ovat kuin nykypäivän Personal Trainereiden ohjekirjoista. Erona on vain se, että hän on kokeilemalla ja järkeilemällä sekä itseään kuuntelemalla ja tarkkailemalla päätynyt oppeihinsa ihan itse, ei kenenkään perässä, jo vuosikymmeniä ennen kuin näitä valmentajia on ollut olemassakaan. Koko ikänsä hän kertoo syöneensä terveellisesti. Marjat, omatekemät mehut ja kasvisruoat ovat maistuneet lapsesta asti. ”Kalsium-, magnesium-, monivitamiini- ja maitohappovalmisteet otin käyttöön ravinnon täydennykseksi jo työelämässä, josta jäin pois 22 vuotta sitten”, kertoo Outi. ”Moinen herätti lähimmissä työtovereissa ihmetystä, mutta ei enää sen jälkeen, kun vieressä työntekijä menetti tajuntantansa ja syyksi selvisivät huonot veriarvot. Maitohappopillerit auttavat maitoallergiaan. Niillä häipyvät myös vatsan turvotukset. Väsymystä aiheuttava suolan puute poistuu, kun matkassa kulkevaan juomapulloon laittaa vichyn, mehun ja urheilujuoman lisäksi merisuolaa.” Outi kertoo syövänsä usein ja vähän kerrallaan. Sairaana ei Outi ollut koskaan 25 vuotisen työuransa aikana raskaassa kolmivuorotyössä eikä juuri muutenkaan.
Outin viikko-ohjelma on myös kuin suoraan ohjekirjoista. Tiistaisin kokoonnutaan Ikiliikkujen kanssa uimahallilla jumppaan ja uimaan. Keskiviikkona joogataan. ”Torstaina menen punttisalille, jossa kokoontuu oma yli 75-vuotiaille tarkoitettu ryhmä. Viitisen vuotta olen käynyt säännöllisesti hierojalla, kun niskat olivat niin kipeät. Hieronta auttaa. Olo on vetreämpi ja pääkin taas kääntyy”, toteaa Outi. Haastattelusta Outille tuli kiire Virkeän mielen kerhoon, joka hienosti täydentää näitä fyysisiä harrastuksia.
Hyötyliikuntaa Outi saa tekemällä omakotitalossaan kaikki piha- ja kiinteistönhoitotyöt. Nurmikon leikkaus hoituu perinteisellä työnnettävällä ruohonleikkurilla. Lumitöihin kahdeksan vuotta sitten leskeksi jäänyt Outi ei tarvitse apua. Tottuihan hän jo aiemminkin tekemään oman osansa pihatöistä. Ja jopa rännit hän kertoo puhdistavansa vielä itse. ”Mikäs olisi työ, johon miestä tarvitaan”, toteaa Outi, kun ihmettelin, miten omakotitaloasuminen ilman miehen panosta sujuu?
Eläkepäivinään Outi kertoo kymmenen vuoden ajan ”juosseensa paimenessa” eli hoitamassa kuutta lastenlastaan ja viittä lapsenlapsenlastaan. Näille mummo on sponsoroinut tieto- ja pelikoneita ja ajokortteja. ”Koko läänille” maistuvat mummon mehut, joihin marjat tulevat omasta pihasta.
Käsitöitä Outi on tehnyt ahkerasti lapsesta asti. ”Täysin käsityötaitoisena” hän toimi ”jo koulussa toisena opettajana”. Silkkiliinoja hän kutoi maatalon emännille. Eläkepäivillä oli suunnitelmissa ”kutoa langat loppuun”. Tapaturman aiheuttama rannevamma on estänyt käsitöiden tekemistä viime vuosina.
Outi on pitkäikäisestä suvusta. Äiti eli 92-vuotiaaksi. Hän luki vielä viimeisinä vuosinaan ilman silmälaseja ja kutoi sukkia. Äiti oli ravintoasioissa jo aikanaan hyvin edistyksellinen ja antoi tyttärelleen hyvät eväät ja opit omiin havaintoihin ja järkeilyyn pohjautuvaan liikunnalliseen ja terveeseen elämään.
Tässäpä taas esimerkkiä ja innostusta pitkään elämään meille vapaita vuosia viettäville ja vähän nuoremmillekin!
Suuntana100 niin hyvin kuin suinkin
Terttu Häkkilä
ARVOSTAMME PALAUTETTASI TÄSTÄ KIRJOITUKSESTA!
[contact-form-7 404 "Not Found"]