Suuntana100 ry sai esittää Suuntana100 Onnistumistarinoita Pärnussa Terviksen Kylpylässä kylpylän asiakkaille.
Tilaisuuteen osallistui 15 kuulijaa. Kylpylän asiakkailla on tiukka päiväohjelma, johon kuuluu erilaisia hoitoja, tutkimuksia ja tapaamisia lääkärien kanssa. Toukokuun 12. päivänä sää oli poikkeuksellisen kaunis ja houkutteli ihmiset ulos. Olimme tyytyväisiä osanottajamäärään, kun vielä harjoittelemme markkinointiakin.
Pärnun kylpylät kokoavat ympäri vuoden satoja eläkeläisiä, joten siellä tavoittaisi helposti vapaita vuosia viettäviä eri puolilta Suomea.
Tilaisuuden perusteella tuli kutsu Hopeaveljien vieraaksi Jyväskylään lokakuun 4. päivä.
Kirjoitamme jatkuvasti uusia Onnistumistarinoita. Uusin on laulaja-näyttelijä Pirkko Mannolan tarina.
Terviksessä Onnistumistarinoita jaamme taas 9.11.
Linkit:
Esityksestä löytyy YouTubesta Suuntana100 -kanavasta videona osuus ”Millainen on Suuntana100 -hyvinvointiliike”
Suuntana100 -kanavasssa on muitakin videoita ja mainio soittolista edelleen aktiivista uraa tekevien artistien uusista ja vanhoista kappaleista.
Marco Lundberg Jenkkapirtillä
Uusi tangokuningas sai kansan hurmioon lavatansseissa Jenkkapirtillä. Kiva käydä kerran kesässä katsastamassa miten lavatanssiperinne elää ja osallistua itselle sopivalla tavalla katselijana, kuuntelijana, tanssijana!
Tanssikansaa oli paikalla satamäärin! Mukaan mahtui monenlaista menijää. Valtaosa olivat selvästi innokkaita tanssinharrastajia hienoine mekkoineen ja asianmukaisine tanssikenkineen. Yllättävän paljon menossa mukana oli ikäihmisiä. Ihailla täytyy tanssikansan kuntoa, taitoa ja iloa. Upea elinvoimaa lisäävä harrastus, johon ikä ei ole esteenä. Continue reading
Jukka Stolt harjoittelee ahkerasti juostakseen puolimaratonin mukanaan juoksukärryt, joissa istuvat vuorotellen Saaristen koulun erityislapsista kootun joukkueen jäsenet.
Jukka Stolt valmistautumassa juoksuhaasteeseensa
Harjoittelu on ollut käynnissä jo keväästä asti. Osa harjoituksista tehdään yhdessä lasten kanssa, jotta he tottuvat olemaan kyydissä. Osa harjoittelusta tapahtuu Kotosalla-talon kuntosalilla juoksumatolla.
Oleellisin osa harjoittelua on juoksu kärryjen kanssa niin, että kärryissä onkin kyydissä 40 kilon multasäkki. Kävin seuraamassa harjoitusta Hämeenlinnan maratonreitillä. Aina iloinen ja hyvää motivaatiota uhkunut Jukka paineli menemään mottonaan ”niin hyvin kuin suinkin”. Siinä on hämeenlinnalaisia ihmettelemistä riittänyt, kun Jukka on painellut pitkin rantaraittia multakärryjä työntäen.
Hyvältä näyttää! Eikä vaikeasti vammautuneella itsensä juoksukuntoon kuntouttaneella Jukalla ole ollut tapana laistaa vaikeita paikkoja. Vammautumisensa jälkeen hän sisulla juoksi toisen maratonjuoksunsa. Nyt edessä on uusi hieman erilainen haaste! Painavia kärryjä työntäessä käsiä ei voi käyttää vauhdittamaan menoa. Continue reading
Osallistuin Hämeenlinnan Liikuntahalliorganisaation järjestämään kävelytestiin Kaurialan urheilukentällä. Testiin osallistujia oli neljä. Ikähaarukka oli 60-85 vuotta.
Lähdimme ohjeen mukaan kulkemaan kenttää ympäri tavoitteena kävellä kilometrin matka niin nopeasti kuin mahdollista. Jäin porukasta, joka oli minua selvästi iäkkäämpää, heti alkumetreillä. Kävelyajaksi tuli 9:35, joka riitti kuitenkin 3-kuntoluokkaan eli tulos oli ikäryhmässäni 60-69 vuotta keskimääräistä parempi tulos. Continue reading
Osallistuin keväällä Hämeenlinnan Muistiyhdistyksen Asiaa aivoterveydestä -tilaisuuteen. Muistiyhdistys oli kiinnostavasti valinnut aiheen käsittelyyn liikuntateeman. Paikalle oli kokoontunut iso joukko asiasta kiinnostuneita ihmisiä enemmistönä eläkeikäiset.
Puheen aloitti esittelyjen jälkeen toiminnanjohtaja Juha Liedes hämeenlinnalaisesta Lasten liikunnan tuki ry:stä. Tehtävänä on liikuttaa kaikkia ihmisiä tasapuolisesti, korkealla ammattitaidolla ja liikunnan ilon kautta. Tavoitteena on lasten innostaminen elinikäiseen liikuntaan. Tämä on hyvä tavoite, sillä lapsena aloitettu liikunta antaa terveyttä aina vanhuuteen asti.
No liikuitpa lapsena paljon tai vähemman peliä ei ole hävitty, sillä UKK Instituutti on todentanut, että myös nuoruudessa ja keski-iässä harrastettu aktiivinen liikunta on hyödyllistä ja vaikuttaa myös muistisairauksien riskiä pienentävästi vanhuusiässä. Continue reading
Yhdistyksen puheenjohtaja Terttu Häkkilä oli kutsunut yhdistyksen jäseniä ja Suuntana100 Onnistujia yhteen kotiinsa Retulaan verkostoitumaan, tutustumaan toisiinsa ja jakamaan tarinoitaan. Tilaisuudessa olivat mukana myös yhdistyksen kunniajäsen Hilkka Häkkilä, hallituksen jäsen, rahastonhoitajana toimiva Kari Raita sekä hallituksen varajäsen Pirkko Laine.
Kesäjuhlaan osallistui kymmenen vierasta, mikä olikin sopivan kokoinen porukka. Iltapäivän aikana esittäydyttiin, nautittiin Risto Laakkosen organisoimasta ”Hyvän teen maistajaisista”, ruokailtiin, juotiin kahvia osallistujien tuomien leivonnaisten kanssa ja ulkoiltiin Retulan maisemissa.
(C) 2016 Kari Raita
(C) 2016 Kari Raita
Tilaisuus onnistui niin hyvin, että sain ehdotuksen järjestää näitä tapaamisia säännöllisesti uusille jäsenille, Suuntana100 Onnistujille ja yhteistyökumppaneille. Tartu kutsuun, kun sellainen mahdollisesti postilaatikkoosi tupsahtaa!
Suuntana100 niin hyvin kuin suinkin ja mieluimmin yhdessä toimien
Tässä palautetta:
Kiitos Terttu mielenkiintoisesta, mukavasta tapaamisesta viehättävässä kodissasi. Oli ilo tavata ainutlaatuisia, hienoja ihmisiä, nauttia pöydän antimista ja kauniista luonnon maisemista. Erityiskiitos vielä Karille unohtumattomasta autokyydistä avo-Pontiacilla. Once in a lifetime -kokemus!
Kiitos itsellesi ja Karille! Oli hienoa olla mukana niin suuren viisauden keskellä 😀
Pärnu on vanha kylpyläkaupunki, jonka ilmasto, kauniit puistot, upeat rannat ja maineikkaat kylpylät ovat vetäneet terveysmatkailijoita puoleensa jo vuosisatoja.
Kylpylämatkat Pärnuun ovat ympäri vuoden suomalaisten eläkeläisten suosiossa. Kesäkuukaudet vetävät kaupunkiin lomalaiset ja nuorisoa.
Valmismatkoja tarjoavia matkatoimistoja löytyi Google-haulla ”Pärnun kylpylämatkat” useita kymmeniä suuria ja pieniä. Matkatoimistot räätälöivät myös matkoja erilaisten yhdistysten ja ryhmien tarpeisiin. Lomaviikollamme Pärnussa ja Tervis-kylpylässä oikein vilisi suomalaisia ikäihmisiä.
Valmismatka taittuu helposti isommallakin porukalla kotikaupungista bussilla suoraan Helsingin satamaan ja Tallinnan satamasta perille kylpylän ovelle asti. Matkatavarat ja tuliaiset kulkevat kätevästi autossa. Laivassa ei tarvitse huolehtia matkatavaroista. Liikuntarajoitteisetkin selviävät mukana matkassa.
Juttelin Jyväskylässä toimivan Hopealaiset-ryhmäläisen kanssa Continue reading
Tapasin Pärnussa ennalta arvaamatta – epäilen jopa johdatusta – Timo Tahvanaisen, joka työnsä ohella tekee ja tallentaa erinomaisia syvällisiä haastatteluja mielenkiintoisista ihmisistä.
Polkaisimme Timon kanssa perjantai-iltana kohdattuamme lauantaille haastattelusession Pärnussa asuvan Suuntana100 Onnistujan Vieno Zlobinan kotiin. Haastattelu julkaistaan editoinnin jälkeen Suuntana100 YouTube -kanavassa, jossa on jo lyhytvideoita Vienon ajatuksista.
Löydämme varmasti lisääkin kuvattavia. Näin saamme upeita Suuntana100 -ihmisten tarinoita jaettavaksi myös tässä viestintämuodossa.
Timon tekemiä haastatteluja löytyy YouTubesta Shadow Camera -kanavasta. Kanavan tarinat liittyvät Timon käynnissä olevaan hankkeeseen, jossa keskitytään henkisiin asioihin.
Linkin takana katsottavaksi mainio esimerkki Timon haastatteluista. Siina Timo Tahvanainen keskustelee Bey Hengin kanssa Rakkaudesta elämään. Bey Heng on 91 vuotias eläkkeellä oleva arkkitehti, jolla on arvokkaita ajatuksia jaettavaksi niin elämästä, henkisyydestä kuin rakkaudesta. “Elämä sisältää paljon rikkautta kun sen vain huomaa”, aloittaa Bey haastattelun. Hän on ollut hengen tien kulkija lähes koko elämänsä. Bey on käynyt maailmansodan, jonka aikana hän opetteli meditaatiota kesken ympäröivää sodankäyntiä. Hän on myös tullut tunnetuksi Urantia kirjan asiantuntijana, josta hän on luennoinut paljon. Tässä haastattelussa hän kertoo henkisen tiensä vaiheista.
Kannattaa katsoa! Eikä kannata pelästyä draamaattista alkua, joka liittyy kanavan teemaan.
Vietimme viime talvena neljä kuukautta Pärnussa. Vuokrasimme kaksion kaupungin ydinkeskusta. Tavoitteena oli kokeilla ulkomailla asumista. Pärnu oli sopiva vaihtoehto.
Vuokra-asuntoja on runsaasti tarjolla lyhyemmiksi tai pidemmiksi ajanjaksoiksi. Suomalaisia Pärnussa asuu tietojemme mukaan nelisensataa. Monet heistä vuokraavat omistamiaan asuntoja ajoiksi, jolloin itse ovat poissa. Joillakin on myös sijoitusasuntoja pitkä- tai lyhytaikaisesti vuokrattavaksi. Vuokrattavat asunnot löytyvät helposti netistä ja asiointi omalla kielellä sähköpostien välityksellä on helppoa ja joustavaa.
Pärnuun on kohtuullisen lyhyt matka. Tallinnasta automatka Pärnuun kestää pari tuntia. Piipahdimmekin Suomeen neljän kuukauden aikana useamman kerran hoitamaan asioita sekä joulun ja uuden vuoden viettoon. Hyvät yhteydet mahdollistivat myös perheenjäsenten vierailun luonamme. Continue reading
Jukka Stolt
Jukka Stolt ja Saaristen koulun erityislapset ovat käynnistäneet Hämeenlinnan kaupunkimaratonin yhteisharjoitukset. Jukan tavoitteena on matkata puolimaraton juoksuvauhtia lykkäämällä kärryissä lapsia vuorovaihdoin. Onnistuminen edellyttää harjoittelua yhdessä.
Lasten on tarpeen tottua Jukkaan, kärryihin ja vauhdikkaaseen menoon. Maratoneita terveenä ja vammautuneena juosseelle Jukalle uusi haaste on juosta kädet kiinni rattaiden kahvoissa. Juoksussahan vapaana liikkuvista käsistä saisi selvän lisähyödyn.
Seurasin harjoituksia, joissa apuna oli koulun henkilökuntaa sekä lasten vanhempia. Tunnelma Kaurialan kentällä oli iloinen. Yksi aiempi harjoitus oli antanut tuntumaa ja into päästä Jukan kyytiin oli ilmiselvä. Kesällä harjoituksia jatketaan maastossa.
Jukka ja Frans
Jukka ja Oskari
Jukka ja Lauri
Erityislasten liikunnan ilo kosketti. Heillä tulisi olla samat mahdollisuudet liikkua koulun välitunneilla kuin muillakin lapsilla. Lapsille suositellaan liikuntaa päivässä vähintaan kolme tuntia, josta koululiikunnan osuus on merkittävä. Tämän toteutumisessa tähdellistä on lasten tarpeisiin rakennettu koulun piha ja välineet. Toimiva piha helpottaisi myös lapsia avustavan henkilökunnan työtä.
Tempaus huipentuu 30.7. Hämeenlinnan kaupunkimaratonin yhteydessä toteuttavaan tapahtumaan, jossa kello 15 alkavan Jukan ja erityislasten puolimaratonjuoksun lisäksi on lapsille ja muillekin monipuolista ohjelmaa kello 12 alkaen.
Hämeenlinnan Saaristen koulun erityislasten liikuntamahdollisuudet koulun pihalla ovat olemattomat. Pihalla on lähes mahdoton liikkua pyörätuoleilla. Leikkivälineet eivät sovellu liikuntarajoitteisille.
Tähän kiinnitti huomion Suuntana100 Onnistujamme Jukka Stolt, joka käynnisti hyväntekeväisyystempauksen Suuntana Elämä varojen keräämiseksi pihan kunnostamiseksi käyttäjilleen toimivaksi ja sopivaksi. Tempaus huipentuu Hämeenlinnan kaupunkimaratonille 30.7., jolloin itsekin vaikeasti vammautunut, mutta toimintakykyiseksi itsensä kuntouttanut Jukka aikoo juosta puolimaratonin kyyditsemällä pyörätuolissa mukana kulkevia Saaristen koulun oppilaita.
Tempaukselle haetaan tukijoita. Kaurialan kentälle on luvassa mainio ja runsas ohjelma.
Suuntana100 on mukana tapahtumassa kokoamalla vapaita vuosia viettävien ja niihin valmistautuvien kävely- ja juoksuporukat kympille ja puolimaratonille. Osallistumisohjeet tulossa suuntana100.fi -sivuille.
Terveellisistä elämäntavoista huolimatta ikääntyessä voi sairaus yllättää.
Keväiset pajunkissat
Kuusi viikkoa kävelysauvoilla liikkuessa oppii katsomaan arkipäivän kiirrellisyyttä vähän rauhallisemmin.
En kyllä tiedä kuuluuko terveelliseen elämäntapaan kulkea liian pienissä juhlakenkissä ja hankkiutua vaivasenluun leikkaukseen. Miksi se ei ole niin yleinen miehillä kuin naisilla? No sitä miettiköön jokainen.
Hiljaa liikkuessa katsoo asioita vähän eri näkökulmasta. Kiirettä kun ei kannata pitää,koska silloin voi olla uusi sairaalamatka edessä.
Isoihin kauppakekuksiin ei kannata mennä,muuten jää kiireisten ihmisten tukkeeksi ja saa vihaisia katseita osakseen. Kyynärsauvat eivät tämänpäivän kiirellisissä kansalaisissa paljon sympatiota saa.
Vajavaisena huomaa miten suuri rikkaus on, että auttavainen elämänkumppani kulkee rinnalla.
Terveenä sitä ei aina osaa antaa kiitosta,mutta kyynärsauvat ovat sen taidon kyllä opettaneet. Continue reading
Aivoterveyttä voi ylläpitää mitä erilaisimmin konstein. Tänään oli Hämeen Sanomissa juttu ypäjäläisestä 70-vuotta täyttävästä Hannu Petäjäjoesta, joka hidastaa Parkinsonin taudin aiheuttamia aivomuutoksia laulamalla. Jopa lääkäri oli suositellut laulamista. Laulaminen toimii ”myrkyttömänä pillerinä”. Sairaudestaa huolimatta Hannu on aktiivinen yhdistysihminen ja jatkaa rakasta museoautoharrastustaan. Ja lisänä liikunta ja hyvä ravinto!
Muistisairauksia tutkiva professori, neurologian erikoislääkäri Juha Rinne toteaa Suomen Parkinson liiton sivuilla: ”Se, miten aivojamme käytämme, muokkaa aivojen rakennetta. Uusia kytkentöjä syntyy, kun haastamme aivomme opettelemalla uusia asioita. Vaikka muistisairauksia ei voisikaan kokonaan estää, niiden alkamista voi siirtää kehittämällä aivojaan, elämällä terveellisesti ja välttämällä stressiä”.
Pidetään huolta aivoistamme vaikka laulamalla!
Suuntana100 niin hyvin kuin suinkin
Linkit:
Muistia voi kuntouttaa
http://www.parkinson.fi/ajankohtaista/muistia-voi-kuntouttaa
Juttu Hämeen Sanomissa tilaajille, joilla on käyttäjätunnukset nettilukemista varten
http://www.hameensanomat.fi/uutiset/kanta-hame/306230-hannu-taistelee-parkinsonia-vastaan-laulaen
Älypuhelinsovellus muistinvirkistykseen
Aivoterveydeksi Muistinvirkistyssovellus älypuhelimeen tarjoaa pureskeltavaa aivojesi hyvinvointiin. Sovelluksesta löytyi muistipeli, sudoku, väripeli. Pelaamalla saa aivopisteitä. Väripeli vaati reaktionopeutta. Sähköisestä sudokusta riittää pelattavaa rajattomasti. Muistipelin pelaaminen tuntui palkitsevalta.
Innostuin keräämään päivittäiset aivopisteet. Samalla annan aivoilleni virikkeitä ja harjoitan niitä samaan tapaan kuin lihaskuntoani. Hyvä vaihtoehto päiviini väkisinkin putkahtelevalle haahuilulle ja toimettomuudelle tai huonojen televisio-ohjelmien katselulle.
Tein myös riskitestin, jonka tulos olikin yllättäen rauhoittava. Kokeile Sinäkin!
Jutun kirjoitti Terttu Häkkilä. Kuva Apple Storagesta.
Linkit:
Ohjeet aivoterveyssovelluksen käyttöönottoon
http://muistiliitto.fi/fi/tuki-ja-palvelut/luettavaa-ja-tekemista/aivoterveydeksi/
Riskitesti
https://www.omahoitopolut.fi/web/sydan-ja-verisuonitaudit-diabetes-ja-muistisairaudet/testin-esittely
Luin tänään paikallislehdestä Hilkka Paavolan (s. 1917) muistokirjoituksen. Hilkka kuoli kuukausi ennen 99-vuotissyntymäpäiväänsä. Viime vuodet hän asui kesät kodissaan Lammilla puutarhan kukkia vaalien. Talvet hän vietti Helsingin kodissaan, jossa hän asui aivan viimeisiin viikkoihin asti. Lammilaiset muistavat hänet energisenä ja huumorintajuisena ihmisenä, joka säilytti muistinsa loppuun asti.
Kuva Terttu Häkkilä
Heillä oli lähes 20 koiraa ja luonnon ystävä tunnettiin myös joutsenten hoitajana. Hän harrasti valokuvausta ja puutarhanhoitoa. Hän oli suuri musiikin ystävä. Energiaa riitti myös yhdistystoimintaan.
Muistokirjoituksen oli laatinut Hilkan ystävä Pirkko-Liisa Kastari. Kirjoitus julkaistiin Hämeen Sanomissa 31.3.2016.
Jaan tämän kirjoituksen Suuntana100 -yhteisölle rohkaisuna onnistuneeseen ja pitkään elämään. Continue reading
Yhdeksän vuotiaan Alavudelle äitinsä kanssa evakkoon päätyneen sotaorvon elämän käännekohdaksi osoittautui 22 kilometrin matka elokuvateatteri Kino Kytöön pyöräntarakalla katsomaan ensimmäistä elokuvaansa. Orvo Saarikiven ohjaama ”Oi, aika vanha, kultainen” -elokuva oli niin mullistava elämys pojan elämässä, että siitä alkoi Kari Uusitalon koko elämän kestänyt suhde elokuvaan.
Opiskeluaikoinaan 1950-luvun alussa hän käytti niukan opiskelijabudjettinsa enimmäkseen elokuviin. Helsingin yli 50 elokuvateatterissa riitti katsottavaa. Kari kävi elokuvissa jopa viisi kertaa viikossa. Yksi elokuva maksoi saman verran kuin kaksi ateriaa, joten nuori mies pysyi laihassa kunnossa. Mutta intohimo elokuvaan vaan kiihtyi.
Kari Uusitalo on kirjoittanut 50 kirjaa ja toiminut kansallisfilmografian päätoimittajana.
Tästä eteenpäin miehen ura, työt ja teot suomalaisen elokuvan parissa ovatkin elokuvahistoriaa. Hän on tehnyt elokuvassa kaikkea mahdollista. Merkittävän panoksen hän on antanut kirjoittajana ja ehkä maailman parhaan kansallisfilmografian päätoimittajana. Kirjoja suomalaisesta elokuvasta hän on kirjoittanut viisikymmentä. Vuodesta 1955 alkaneesta ja 1998 päättyneestä työurasta, saavutuksista ja kirjoituksista löytyy runsaasti tietoa internetistä. Osaan tiedoista on linkit tämän jutun lopussa.
Karin jo 17 vuotta jatkuneet eläkepäivät vierivät edelleen aktiivisesti elävien kuvien parissa. Continue reading
Kävin hiihtämässä. En keksinyt enää tekosyytä olla hiihtämättä, vaikka katselin taivaanrantaa ja siellä väijyviä harmaansinisiä pilviä. Ajattelin, että kohta sataa lunta ja taas jää hiihtolenkki tekemättä. Mutta pilvet menivät ohi ja aurinkokin pilkotti. Lisäksi kuulin, että lähellä olevalla pururadalla on hyvät ladut. Joten pakko oli etsiä hiihtovermeitä. Huokasin syvään, sillä hiihtämään lähtiessä on varusteltava itsensä erilaisilla välineillä, kuten monoilla, suksilla ja sauvoilla. Talvella on jo muutenkin kyllin hankalaa ulos lähtiessä, kun pitää vaihtaa kevyet sisävaatteet kerrospukeutumiseen.
Hiihtämään lähtö aiheutti jo vastoinkäymisiä sisällä, kun laitoin monoja jalkaan. Toinen mono ei istunut hyvin, joten otin sen pois ja katsoin mikä siellä jumittaa. Siellä oli hammasharja! Mistä lie sinne joutunut. Kun olin asetellut säärystimet nilkkojen suojaksi, ettei monoihin menisi lunta, asetellut pipon päähän ja hiihtosormikkaat käteen, niin olin jo ihan hikinen. Sitten lähdin etsimään suksia ja sauvoja. Siellä ne olivat autotallin nurkassa lepäämässä jo neljättä vuotta. Toin ne pihalle ja ihan hyvältähän ne vielä näyttivät, pölyt vaan pinnasta pois. Sitten vaan monot kiinni siteisiin. Tosin kiinnitystekniikka oli hakusessa ja yritin monta kertaa, ennen kuin onnistuin. Ja sitten eikun lykkimään. Continue reading
Sirkustaiteilija Sergei Fatkin
Sergei Fatkinin työ sirkusakrobaattina on vaatinut fyysisen ja henkisen kunnon virittämistä jatkuviin huippusuorituksiin. Kovan harjoittelun lisäksi suuri merkitys on ollut ravinnolla ja kaikkien kehon toimintojen saaminen parhaalle mahdolliselle tasolle.
Sergei jatkaa edelleen 82-vuotiaana erinomaisen fyysisen ja henkisen kuntonsa ylläpitämistä. Hän seuraa jatkuvasti uusia tieteen tarjoamia keinoja ja kokeilee ja soveltaa niitä sopivissa paloissa oman hyvinvointinsa edistämiseen.
Vaikka me vapaita vuosia viettävät emme olekaan sirkustaiteilijoita ainakaan sanan varsinaisessa merkityksessä, ovat nämä Sergein meille jakamat huippukunnon ja -suorituskyvyn onnistumisen takaavat vinkit arvokkaita ja käyttökelpoisia. Sergein suosima periaate on: kokeile ja katso, mitä itselle tapahtuu! Continue reading
Sirkustaiteilija Sergei Fatkin
”Kroppa ei kestä löysäilyä” aloittaa edelleen sirkustaiteilijan töitä tekevä ja kunnostaan tarkasti huolehtiva 82-vuotias Sergei Fatkin keskustelumme pitkään ja hyvään elämään vaikuttavista asioista. ”Mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän pitää toimia”, vakuuttaa Sergei.
Sergei Fatkin on maailman sirkuslavoja ammattiakrobaattina 40 vuotta kiertänyt virolainen sirkustaiteilija, jota veri vetää edelleen esiintymään. Akrobaattitemput ovat vaihtuneet lapsille ja vanhuksille suunnattuihin suosittuihin klovniesityksiin, joihin kuuluvat yhdessä tehtävät taikatemput, huumori, leikkiminen, ilmapallot ja saippuakuplat.
Lapset ovat Sergeille tärkeitä. Akrobaattiuransa jälkeen hän on toiminut Suomessa kahdessa sirkuskoulussa ansioituneena opettajana. Oppilaista kaksi kiertää nyt maailmaa huippusirkuksissa akrobaattitaiteilijoina.
Lapsesta asti itsekin monipuolisesti urheilemaan kouliintunut Sergei ohjaa nyt 3-vuotiasta pojanpoikaansa hiihtämään, uimaan ja pelaamaan. Karaistusta molemmat saavat pulahtamalla kylmään veteen. Lapsillekaan löysäily ei ole hyväksi.
Eikä Sergeikään löysäile. Continue reading
Erkki Asiala
Alavudella 1937 syntyneesta Erkki Asialasta tuli vaasalainen, kun hän ekonomiksi valmistuttuaan aloitti Vaasan kauppaoppilaitoksessa 38 vuotta kestäneen opettajan työnsä.
Vapaa-ajallaan löysi 15-vuotiaana aktiivisen urheilun aloittanut mies tiensä paikallisiin urheiluseuroihin. Eikä aikaakaan kun hänelle alkoi kertyä luottamustoimia yhdistysten hallituksissa ja johtotehtävissä. Sittemin Erkki toimi Vaasan Mailan puheenjohtajana 14 vuotta ja Vaasan Vasaman rahastonhoitajana 18 vuotta.
Yhdistystoiminnassa viihtynyt ja ansioitunut mies valittiin myös Suomen Kuntourheiluliiton liittovaltuuston varapuheenjohtajaksi ja myöhemmin kunniajäseneksi. Kunniajäseniä on seuran 50-vuotisen historian aikana nimetty vain 13. Ansioistaan urheilun edistämisessä hän on saanut Suomen urheilun kultaisen ansioristin. Miehelle itselleen tärkeä saavutus vuodelta 1959 on hänen 100 metrin ennätysjuoksunsa aikaan 10,9!
Kiinnostus historiaan sai alkunsa jo kouluvuosina, kun Erkki piti esityksen suomalais-ugrilaisista kansoista. Kirjoja ei aiheesta ollut, joten tiedon etsimiseen piti löytää muita keinoja. Viroon Erkki matkusti ensimmäisen kerran 1979 kun hän tuli tutustumaan Moskovan Olympialaisten valmisteluihin Piritan satamassa. Continue reading