hyvinvointia ja elinvoimaa vapaisiin vuosiin
Tapahtumat
  • Ei aikataulutettuja tapahtumia
Archives

Terttu Häkkilä

Pekan työelämätarina alkaa jo lukioajoilta, jolloin hän kertoo olleensa töissä “koko ajan”. Kaikki kesät menivät samoissa kiinteistönhuoltohommissa. Yksi pesti oli sairaalan talonmiehen tuuraajana. Töitä riitti myös talviaikoina iltaisin ja viikonloppuisin. “Kokemus työntekemisestä on tärkeää. Raha mahdollisti itsenäisen päättämisen hankinnoista ja asioista”, toteaa hän nyt 63-vuotiaana.

Haave opettajan työstä kariutui viiden viikon opettajan tuuraukseen, jossa selvisi, ettei työ vastannutkaan unelmia.

Armeijassa tapahtui tulevan työelämän kannalta tärkeä herääminen, kun Pekalle selvisi, että tietokoneala on yksi vaihtoehto. Kiinnostus ja kipinä syttyi. Continue reading

Helena Kivistö-Hirvinen_työelämätarina_webHeti alkuun Helena toteaa olevansa käsillä-tekijä, jonka oma ydinalue on ollut selvä nuoresta asti. Helena oppi äidiltään ompelutöitä jo lapsena. “Halusin oppia kutomaan kangaspuilla. Yliopisto-opiskelut eivät kiinnostaneet. Ura- tai palkka-asiat eivät tuntuneet tärkeiltä. Siihen aikaan urasuunnittelu oli pintapuolista.”

Heinolassa kotiteollisuuskoulussa Helena koki löytäneensä oikean alan. Tämän jälkeen Helena hyväksyttiin yhdessä toisen hakijan kanssa todistuksen perusteella opiskelemaan Hämeenlinnaan Wetterhofille, jonne oli erittäin vaikea päästä.  “Onnenkantamoinen! Tunne on edelleen sama”, toteaa Helena. Opiskelut sujuivat alkuun hyvin. Äidin ennenaikainen kuolema 63-vuotiaana vaikutti 23-vuotiaan Helenan opintoihin niin paljon, että arvosanat tilapäisesti laskivat. Continue reading

Suurlähettilas Bruce OreckSuurlähettiläs Bruce Oreckin puheenvuorosta Lahden DuuniExpo -tapahtumassa poimin muutamia pointteja, joita sovelsin yhdistyksemme Suuntana100 ry:n toimintaan.

Oreck painotti luovuuden olevan ensimmäinen ja tärkein menestystekijä! Toinen tulevaisuuden merkittävin osaamisalue ovat sosiaaliset taidot, kyky tulla ihmisten kanssa toimeen. Liiketoimintaa on tehtävä ihmisiltä ihmisille (H2H) ei enää yrityksiltä yrityksille (B2B) tai yrityksiltä kuluttajille (B2C).

Oreck: Markkinointi on tarinoiden kertomista.

Terttu: Suuntana100 yhdistyksen tarkoitus on vaikuttaa vapaita vuosia viettävien hyvinvoinnin edistämiseen tavoitteena mahdollisimman pitkä ikä. Peruspilariksi olemme valinneet juuri tarinat. Kerromme kannustavia esimerkkejä onnistujista tarinoilla, joita jaamme sosiaalisen median keinoin. Tarinat myös muuttavat yleisiä käsityksiä eläkeikäisistä ihmisistä myönteisemmiksi. Oreckin puhe antoi varmuutta ja intoa jatkaa valitsemallamme tiellä. Continue reading

Ilmaisia webinaarioita,  luentoja, joita levitetään internetin avulla,  on tänä päivänä tarjolla paljon. Melkein kaikki tilaisuudet nauhoitetaan ja niitä voi seurata reaaliajassa tai nauhoitteina tapahtumien jälkeen. Olen hämmästellen seurannut kansainvälisiä luentoja älypuhelimellani kotisohvallani. Esa Saarisen luentoja Aalto yliopistossa olen kuunnellut lumoutuneena ja kiitollisena. 

Biohakkerit on mielenkiintoinen porukka, jota kannattaa seurata kaikkien, jotka
haluavat vapauttaa todellisen potentiaalinsa ja päivittää työn, mielen, unen, liikunnan ja ravitsemuksen teknologisin ja biologisin apuvälinein”. Biohakkerit ovat julkaisset käsikirjoja sähköisinä e-kirjoina. Biohakkerit.fi -sivuilla voit ilmoittautua webinaarioihin, joita pääset kuuntelemaan, kun Sinulla on internet-yhteydellä varustettu mikrotietokone, tablettitietokone tai älypuhelin ja sähköpostiosoite. Sivuilla voit tilata käsikirjoja, uutiskirjeen itsellesi, lukea blogia ja vilkaista podcasteja. Pidetään itsemme ajantasalla hyvinvointimme ja terveytemme edistämiseen ja ylläpitoon tarjolla olevista teknologisista ja biologisista apuvälineistä. Ne voivat olla avainasemassa Suuntana100 -matkallamme.

Asun maalla kaukana metropoleista, joissa kiinnostavat ja ajankohtaiset luennot ja esitykset pidetään. Rahastakin olen tarkka, joten vältän turhaa matkustamista ja osallistumista maksullisiin tilaisuuksiin. Oppiminen on kuitenkin edelleen tärkeää ja siihen kannattaa ehdottomasti panostaa elinikäisen oppimisen periaatteella. Puoli tuntia uuden oppimista päivässä vaikka heti aamutuimaan virkistää ja antaa uutta ajateltavaaa. Minulla on tullut tavaksi lukea kirjoja, lehtiä, blogeja, Facebookia yms. tiedon lähteitä parikin tuntia päivässä. Vuositasolla tämä tekee jopa seitsemänsataa tuntia. Näin toivon kehittyväni vuosien saatossa hyvinvointiin ja pitkän laadukkaan elämän saloihin perehtyneeksi asiantuntijaksi. Kansainvälisten luentojen seuraaminen auttaa myös kielitaidon ylläpitämisessä, mihin muuten ei enää tarjoudu niin paljon mahdollisuuksia.

Löydät varmasti Sinulle mielekkäisiin aiheisiin liittyviä sekä kotimaisia että kansainvälisiä luentoja. Aloita vaikka alla olevista linkeistä.

Linkit:

http://biohakkerit.fi/tilaisuus/webinaari-ravinnon-biohakkerointi-15-1/
http://biohakkerit.fi
http://www.esasaarinen.com/node/86

Marjatta Harjajärvi_web2_DSC_2592Jututtaessani hämeenlinnalaista 70-vuotiasta Marjatta Harjajärveä huomasin, etteivät pätkätyöt olekaan mikään nykyajan ilmiö. Helposti innostuvana ihmisenä hän oli sujuvasti vaihtanut tehtävästä toiseen elämäntilanteen ja tarjoutuneiden mahdollisuuksien mukaan: lastenhoitoa, koululaisten iltapäiväkerhon vetämistä, vanhustenhoitoa, siivousta, ompelua, Gallupin haastattelijana toimimista, verkostomyyntiä sekä myyntityötä kaupassa. Yksi työttömyysputki on mahtunut matkanvarrelle uupumuksen seurauksena, kun ein sanominen on ollut ja on edelleen hänelle vaikeaa.

Pätkätöistä kertynyt eläke ei tarjoa Marjatalle hänen toivomaansa elintasoa. Niinpä työt jatkuvat nyt toiminimellä yrittäjänä parin  verkostomarkkinointiyrityksen edustajana Hämeenlinnan seudulla. Työhönsä iloinen ja myönteinen Marjatta on tyytyväinen. Tekeminen pitää hänet virkeänä ja verkostoyritysten yhteisöt ja tapaamiset tuovat mukavasti sisältöä elämään. Työlleen hän kertoo myös saavansa palkan, kun kyselen, miten verkostoyritysten systeemit toimivat. Kuuluminen Hämeenlinnan yrittäjiin tuo sekin uusia kontakteja ja yrittäjyyttä tukevaa tietoa. Continue reading

Niilo Koivukoski_web_20141107Niilo Koivukoski täytti 3.8.2014 sata vuotta ja on lupautunut olemaan mukana suuntana 100- sivuilla elävänä esimerkkinä satavuotiaasta henkilöstä.

Niilo Koivukoski syntyi vain viisi päivää ennen ensimmäisen maailmasodan syttymistä. Hän syntyi Suomen suurruhtinaskuntaan, joka kuului Venäjän keisarikuntaan. Itsenäistä Suomea Niilo puolusti sekä talvisodassa että jatkosodassa noin kuuden vuoden ajan. Sodan päättyessä Niilo oli 30-vuotias nuori mies, joka teki työuransa Raumalla Satavehnä Oy:ssä.

Hän on asunut koko elämänsä Eurajoella ja elelee siellä Jokisimpukka nimisessä palvelutalossa. Hänen pitkä ikänsä perustuu hyvään fyysiseen kuntoon ja myönteiseen mieleen.

Hän on ollut viime vuosiin asti aktiivisesti mukana sotaveteraanien toiminnassa. Nyttemmin liikunta on vähentynyt, mutta tyytyväinen ja myönteinen mieli on tallella. Niilo arvostaa saamaansa hoitoa ja viihtyy palvelutalossa.

Niilon erityisenä harrastuksena on SM-liigan seuraaminen median välityksellä. Hän on Rauman Lukon vakaa kannattaja. Peli-iltoina ei Niiloa kannata yrittää tavoitella, niin tiiviisti hän kuuntelee otteluselostuksia. Nythän on Lukko sarjan johdossa, joten mikäs siinä on paistatella kannattajankin.

Suuntana100 meille muillekin tämän mahtavan esimerkin voimalla.

Terttu Häkkilä Niilon sukulaisten avustuksella

Paula Miinalainen_small_DSC_1488 (2)Olen aina ollut kiinnostunut uusista asioista ja olen kiitollinen siitä, että olen saanut koko It-alan urani aikana tehtäväkseni uusinta uutta. Se on ollut kiehtovaa.

Mutta mitä tekisin eläkkeellä? Jämähtääkö sitä jotenkin paikalleen? Kiikkustuoliinko? Kantapubiinko? Pelottavia ajatuksia.

Verkostomarkkinointi tuli minulle kuvaan mukaan sattumalta. Tuttava suositteli uutta tuotetta, josta voisi olla minulle hyötyä. Tartuin tilaisuuteen heti ja ostin aloituspaketin kokeeksi. Hyvinvointini parani kohisten ja nyt kolmen vuoden käytön jälkeen vointini on erinomainen. On varsin luonnollista, että haluan kertoa hyvistä tuotteista edelleen ja näin edesauttaa hyvinvointia. Continue reading

Raha-asioiden hoito on saanut eläkkeelle jäämisen jälkeen uuden merkityksen. Eläkkeellä on tultava toimeen, vai onko? Vaatiiko eläkkeelle jääminen omaisuuden ja varojen suhteen järjestelyjä taloudellisen pärjäämisen turvaamiseksi? Mihin rahani oikein menevät? Pitääkö kulutustottumuksia muuttaa? Mistä apua ja hyviä neuvoja?

Itse jouduin sairauden takia jäämään eläkkeelle yllättäen ilman, että olin asiaan ehtinyt mitenkään valmistautua. Olin pyörittänyt talouttani Valmennusyhtiö Varapuun Tunne taloutesi Tunnetaloutesi -kirjassa kuvattua mallia pelkitetysti lainaten näin: ”Töissä käydään sen takia, että siitä saadaan palkkaa tai tuloja. Koko jutun palkinto oli pääpiirtein siinä, että voin kuluttaa tienaamani rahat. Yksinkertaisin oman budjetin laatiminen tapahtui näin: tili tuli, tili meni.” No onneksi olin sentään maksanut asuntolainoja, joten omasta asunnosta muodostui talouteni perusta. Selvää kuitenkin oli, että talouden tasapaino vaatisi järjestelyjä, jotka olisivat tunnetasolla vaikeita ja vaatisivat sopeutumista. Continue reading

Sini Rautanen ja laatikko_web_DSC_1648Sini Rautanen on ollut eläkkeellä vajaan vuoden. Tapaan Sinin hänen kotonaan Hattulan Parolassa. Ensimmäiseksi Sini haluaa esitellä minulle hänelle tärkeät taulut ja kirjat, joita on talossa joka puolella. Kohtaan herkäksi kaunosieluksi tunnustautuvan esteetikon, joka kertoo lukeneensa ensimmäisinä eläkekuukausinaan ”valtavat määrät kirjoja”. Työvuosina viestinnän opettajana Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK) kunnianhimoisesti ja intohimoisesti työhönsä sitoutuneelle Sinille ei omaehtoiseen, eikä etenkään kaunokirjallisuuden, lukemiseen juuri aikaa jäänytkään. ”Nyt ovat lukemista odottaneet kirjapinot jo hieman pienentyneet ja sivistykseen lehtorivuosina tulleet aukot alkavat hiljalleen täyttyä.”

Eläkepäiviin kuului aluksi myös paljon lepoa ja nukkumista. ”Väsymyksen selättäminen on vienyt ainakin puoli vuotta”, toteaa Sini. ”Lenkkeilyn olen aloittanut uudelleen yhdessä mieheni kanssa”. Continue reading

Web_Paavo_DSC_1736Tapasin syyskuussa Paavo Martikaisen, joka tekee elämäntyötään valmentajana. Vuodesta 1989 yhtenä tärkeänä valmennusympäristönä on ollut Lapin erämaa Kittilässä. Luonto onkin tälle elämän seikkailijalle tärkeä. Samoin erilaiset haasteet. ”Haasteessa on hyvä olla. Haluan ja teen, vaikkei itselleni asettamissa koitoksissa aina ole ollut realistisia mahdollisuuksia.”

Lainaan tähän Paavon pohdintaa hänen kuuden viikon seikkailustaan kanootilla Kittilästä Kotkaan teemalla ”tasapaino, omat rajat ja luottamus itseen”. Näin Paavo kirjoittaa matkakertomuksessaan:

”Noin kuusi viikkoa kanootissa tarkoittaa minulle sitä, että haen jatkuvasti tasapainoa. Teen työtä keholla, jaloilla, käsillä. Kun melon eteenpäin, olen mukana täydellisesti juuri läsnäolevassa hetkessä. Ehkä tuosta toistuvasta kokemuksesta voin saada vastauksen tai vastauksia kysymykseen: Miten voin luottaa itseeni ja muihin. Onko vastauksen hakeminen näin rankempaa kuin ihmisellä arkielämässä? Continue reading

Ahti Virta_web_DSC_1694Siihen on 7.5 vuotta. Paljonko se on? Näin aloittaa keskustelun Ahti Virta, kun pyydän häneltä haastattelua Suuntana100 -blogikirjoitusta varten. No osasinhan minä, 60-vuotias, vielä laskea. Se on 92 vuotta!

92 vuotta on kunnioitettava ikä sotainvalidille, joka haavoittui sodissa kahteen otteeseen. ”Käsistä meni lihakset, joita korjattiin vuonna 1942. Vuonna 1944 meni tarkka-ampujan luoti ranteesta läpi. Kuulon heikkeneminenkin alkoi sodassa. Kaksi vuorokautta olin täysin kuuro, kun vieressä räjähti. Kuulolaitetta olen käyttänyt viimeiset 20 vuotta.” Näin toteaa Ahti Virta, kun aloitamme keskustelun hänen kerrostalokodissaan Hyvinkäällä.

Työuransa hän on tehnyt rakennusalalla työnjohtajana. Työt loppuivat vasta 68-vuotiaana. Aiemmin ei hyvää ammattimiestä eläkkeelle suostuttu päästämään. 10 taloa hän kertoo itse rakentaneensa Hyvinkäälle. Yhtiökadun talossaan hän asui 33 vuotta. Nyt isän rakentamassa talossa asuu vanhin tytär. Itse Ahti elelee jo kerrostalossa, jossa hänen mielestään on ”kaikki vapaus”. Continue reading

Outi Huikku_web_DSC_1640Outi Huikku_web_DSC_1641Outi Huikku_web_DSC_1643Outi Huikku on 82-vuotias valkeakoskelainen, joka viettää virkeää, toimeliasta elämää omakotitalossaan. Sieltä hän polkaisee joka päivä  kesät talvet yksivaihteisella mummopyörällään 10 kilometrin edestakaisen matkan keskustaan jumppaan ja kauppaan. Pyörällä hän on kulkenut aikoinaan myös työmatkat Säterin tehtaalle kolmivuorotyöhön.

Peruskunnon perusta lähti rakentumaan jo lapsena, kun hän aloitti 8-vuotiaana voimisteluharrastuksensa Kauhajoen Karhujen naisvoimistelijoissa. Leirit Kuortaneen urheiluopistolla tulevat mieluisina muistoina mieleen. Continue reading

Ihana syyspäivä. Tekisi mieli lähteä keräämään sieniä. Enpä tunne montaakaan sientä. Mökillä ei ole sieniopasta. Mistä apu?

Löytyisikö sopiva e-kirja?
Muistan lukeneeni, että puhelimeen olisi saatavilla sieniopas. Sen voisi ottaa sienimetsään mukaan.

Menen puhelimeni sovelluskauppaan App Storeen  ja haulla ”sienikirja” löytyy Hannu Ylösen Alkajan Sieniretki -niminen e-kirja. Koska en ole aiemmin ladannut tai käyttänyt e-kirjoja, päätän kokeilla, miten tämä toimisi. App Store -tunnuksetkin löytyvät. Lataus ja lunastus! Nyt puhelimessani on iBooks -sovellus ja e-kirjasto. Vau! Sovelluksen kirjasto-lehdeltä löytyy hankkimani sienikirja. Lukaisen sen nopeasti. Sieltäpä niitä löytyy – ohjeita ja kuvia sienistä.

Olen oppinut lataamaan e-kirjoja! Tarjoutuu uusi mahtava ulottuvuus pitkiin syysiltoihin. e-kirjat ovat selvästi halvempia kuin perinteisesti painetut. Sienikirjan e-version hinta oli viitisen euroa ja painoversion hinta nettikaupassa näytti olevan kympin. Kirjat kulkevat kevyesti mukana reissuilla ja ovat luettavissa missä tahansa. Nämä kirjat eivät kerää pölyä kodissani. Tilaakaan uusille kirjoille ei aina meinaa löytyä. Bensaa säästyy, kun muutaman matkan kotoa kirjastoon voi jättää väliin. Continue reading

Kun sanoista ja kielistä kiinnostunut kieltenopettaja Atta Viitanen jäi eläkkeelle, hän aloitti syksyllä Vanajaveden Opistossa esperanton opiskelun. Keväällä ohjelmassa olivat sekä esperanto että latina, jota Atta oli oppinut jo koulussa ja opiskellut lisää yliopistossa osana opettajaopintojaan. Koska esperanton jatkokursseja ei opiston ohjelmassa enää ollut, päättivät kurssille osallistuneet naiset jatkaa opiskelua ja harrastusta omin päin. Näin syntyi tiivis ystäväryhmä, esperanto-sisaret, jotka edelleen kokoontuvat joka toinen viikko vuorotellen toistensa luona.

Esperanto-sisaret_web_IMG_8184Esperanto-sisaret tekevät paljon luontoretkiä ja havainnot tallentuvat myös valokuviksi. He ovat kulttuurin suurkuluttajia. Vai mitä sanot tästä jo toteutettujen käyntikohteiden listasta: Riihimäen lasimuseo, Nuutajärven museo, Tamminiemi, Ruoveden Kalela, Ainola, Halosen niemen museo, Hviträsk, Visavuori, Hauhon musiikkijuhlat, monet teatteriesitykset eri puolilla Suomea, Kyyrölän savipaja, näyttely Helsingin Tuomiokirkon kryptassa, Urajärven kartano, Keuruun Ekokylä, Astuvan salmen kalliomaalaukset, Krookkilan kotiseutumuseo Raisiossa, Louhisaaren kartano, Askaisten Ritaripuisto, Tyrvään Pyhän Laurin kirkko, Turun linna, käsityöläismuseo ja Aboa Vetus -museo? Voinen suositella näitä retkikohteiksi muillekin kulttuurivirikkeitä kaipaaville! Tälle syksylle ryhmä on varannut liput peräti kahdeksaan konserttiin. Liikkeelle lähdetään julkisilla kulkuneuvoilla tai autoilla. Etäisyydet tai ikä eivät ole esteenä näille naisille!”. Continue reading

Risto Laakkonen Cafe HoffissaKokoonnuimme kello viiden teelle Cafe Hoffiin Hämeenlinnassa. Risto Laakkonen teen ystävistä kertoi meille teestä ja sen nauttimiseen liittyvistä asioista. Cafe Hoffi leipoi tarjolle teen seuraksi sopivia herkullisia lämpimäisiä. Tarjoilut jokainen valitsi ja maksoi itse.

Ja mikä parasta kokoonnuimme yhteen Suuntana100 -porukan kanssa.

Risto Laakkosen Suuntana100 -tarina löytyy täältä. Lisätietoa myös ristolaakkonen.net.

 

p.s. Cafe Hoffissa aloitti uusi yrittäjä 3.9. alkaen. Osallistumalla tilaisuuteen tuimme myös uutta yrittäjää ja edistimme kahvilakulttuuria Hämeenlinnassa.

Juoksua, kuntopenkkiä, jumppaa, sulkapalloa, kävelyä, elokuvia, musiikkia, espanjaa, englantia, shakkia, kirjoja, sosiaalisia suhteita, yhteiskunnallista vaikuttamista, matkoja. Hengästyttääkö? Heikki Vaurola ei ole moksiskaan. Tässä on vain luettelo Heikin syksyn harrastuksista ja aktiviteeteista.

Heikki Vaurola_web_201409Uskomatonta! Heikki ehtii nyt eläkkeelle jäätyään harrastaa tätä kaikkea. Juoksulenkillä hän käy säännöllisesti nelisen kertaa viikossa joko yksin tai porukassa. Lenkin pituus on 10-12 km. Sulkapalloa hän pelaa nelinpelinä vaimo Arja parinaan pari kertaa viikossa. Kuntopenkki on olohuoneessa. Siinä tehdään voima- ja lihaskuntoharjoitukset tv-ohjelmia katsellessa. Ihan oikeasti! Monilla meistä muista nämä laitteet jäävät huonekalun asemaan ja käyttämättömiksi. Kävelylenkit vaimon kanssa toimivat Heikille palauttavina harjoituksina.  Aulangon rantareitti saa pariskunnalta kehuja. Näin syksyisin mennään usein sienimetsään.

Vanajaveden Opistosta on tullut mieluinen paikka opiskeluun ja ystävien tapaamiseen. ”Hauskoja ryhmiä”, toteaa Heikki. Maalauskursseilla Heikki on kehittynyt öljyvärimaalarina. Omat taulut koristavat kodin seiniä. Espanjan ryhmässä Heikillä käynnistyy kuudes opintovuosi. Englannin keskusteluryhmässä vahvistuu suullinen kielitaito.  Espanjan opinnot jatkuvat kotona aamuisin kun Heikki aamunvirkkuna heräilee muutaman tunnin ennen vaimoaan. Continue reading

Työelämässä saimme monenlaista oppia sekä tekemällä asioita että osallistumalla lukuisille kursseille. Saatuja oppeja ja hyviä käytäntöjä voi soveltaa edelleen myös eläkepäivinä. Minulla yksi toimiva periaate saada hommia tehtyä oli – ja on vieläkin – ”päivän tehtävä -periaate”.

Homma toimii yksinkertaisesti näin: tee joka päivä yksi tärkeä, vaivaava, tekemättä jäänyt tms. tehtävä tai työ. Näin saat vuodessa 360 asiaa hoidettua kuntoon. Joulut, juhannukset ja muut juhlapyhät pidetään vapaina. Tämä riittää. Eihän näitä tällaisia hommia tämän enempää taitaisi löytyäkään. Ja jos teitä on huushollissa useampi, niin summa moninkertaistuu. Koti, piha, mökki, asiat tai mikä se kenelläkin on, pysyvät kunnossa. Asiat hoituvat. Mieli on parempi, kun tekemättömät työt tai hoitamattomat asiat eivät vaivaa. Energiaa vapautuu vähemmän pakollisiin ja luovempiin askareisiin ja ajatuksiin. Continue reading

Paula Miinalainen_small_DSC_1488 (2)Paula on sielultaan todellinen yhdistysihminen. Osallistumisen hän aloitti jo lapsena partiossa ja raittiuskerhossa. Tututustuin Paulaan toimiessani Helsingin tietojenkäsittely ry:ssä (Hetky) 90-luvulla. Paula oli silloin, kuten edelleenkin luottamustehtävissä tai aktiivisena jäsenenä useammassa Hetkyn kerhossa. Tietotekniikan liitossa (nykyään TIVIA) hän on toiminut eri tehtävissä 70-luvun alusta asti. Hän oli perustamassa Hetkyn ITU-kerhoa ja on ollut AKVA-kerhon kantavia voimia.

Uusia haasteita rakastava Paula osallistui yhtenä kirjoittajana uudella ketterällä menetelmällä tuotetun 398 vuotta ketteriä kokemuksia -kirjan tuottamiseen. Kirja on saatavana verkkokaupasta. e-kirja ja englanninkielinen versio ovat löytäneet omat lukijansa. Kirjassa it-alan asiantuntijat ja konkarit jakavat kokemuksiaan tämän päivän it-projekteissa työtään tekeville.

Paula on toiminut it-alalla 47 vuotta! Tästä suurimman osan itsenäisenä yrittäjänä omassa yrityksessään. Edelleen 70-vuotiaana Paula saa toimeksiantoja, joissa ostetaan hänen kokemustaan tietohallinnnon projektien onnistumisen tueksi. Eläkettä hän alkoi saada 63-vuotiaana, mutta varsinaisesta eläkkeelle jäämisestä ei Paulan kohdalla voi puhua. Onhan hän hiljattain aloittanut kaiken kukkuraksi uuden uran verkostoyrittäjänä. Continue reading

2_IMG_04376_IMG_0449Tarkkailtuani kevään ja kesän aikana kalakaverini Karin verkkokalastusta huomaan, että kalasaaliiden lisäksi harrastuksesta on hänelle monia muitakin hyötyjä ja iloja.

 Onnistumisen ilo on aina silminnähtävä, kun hän palaa järveltä. Saalis on useimmiten sitä, mitä  hän on tavoitellut. Pöytään tuodaan tuoretta arvokalaa – lohta, siikaa, kuhaa, muikkuja vuodenajan mukaan. ”Parasta on kun huomaa, että omat ideat ovat taas toimineet”, toteaa Kari. ”Järvellä on vapaus toteuttaa itseään ja rauha keskittää ajatukset juuri tähän yhteen toimintaan”.

 Kalastusharrastus vaatii pitkäjänteistä ajattelutyötä. Oikeiden kalapaikkojen tunteminen perustuu vuosien tutkimustyöhön. Kalastuskirjoista ja nettisivuilta on suodattunut lisätietoa. Hyvä kalastaja, kuten Kari, ymmärtää järven pohjan rakenteet, vesien syvyydet, säiden, vuoden- ja vuorokaudenaikojen vaikutukset kalojen liikkeisiin, eri kalalajien lajiominaisuudet ja välineisiin liittyvät asiat. Verkkojen sijoittelu kaikki edellämainitut asiat huomioiden vaatii jo lähes tieteellistä millintarkkaa analysointia.  Muistin pitää toimia, vaikka päiväkirjoihin on kertynyt merkintöjä. Kalojen ja verkkojen käsittely on sitten silkkaa käsityötä, jonka merkitys aivojen toimintakyvyn ylläpidossa ei ole lainkaan vähäinen. Kipinän ja perusvalmiudet kalastamiseen Kari on saanut jo pikkupoikana isän kanssa kalastaessaan. Continue reading

 web_AuneMartikainen_aunen kukkapiha_DSC_0873web_Aunen Kukkapiha_kolin maisemassa_DSC_0909Aune toteutti visionsa kukkapihasta luovuttuaan emännyydestään karjatilalla Pohjois-Karjalassa Juuassa. Nyt Aunen Kukkapiha on suosittu matkailunähtävyys. Kesäisin mahtavassa Pielisen sielunmaisemassa parhaimmillaan parisentuhatta kävijää on ihaillut Aunen aikaansaannoksia huumaavassa ruusujen ja perennoiden tuoksussa. Aunen puutarhaihme toimikoon meille muille esimerkkinä siitä, että unelmien toteuttaminen on mahdollista ja aikaakin siihen voi olla ihan riittävästi.

Aune Martikaisen työ karjatilan emäntänä oli päättynyt sukupolven vaihdokseen vuonna 1995. Uusi koti rakennettiin naapuriin. Pihapiirissä oli vain kantoja, kiviä ja risukkoa kun Aune aloitti puutarhan rakentamisen istuttamalla sinne perennoja, puita ja yrttejä maaston mukaan. Polut syntyivät luontaisten kulkureittien mukaan. Puutarhainnostus vei Aunen mukanaan. Uusia taimia ja siemeniä tilattiin kiihtyvään tahtiin siemenkaupoista Suomesta ja ulkomailta. Ideoita, taimia ja siemeniä Aune haki matkoillaan puutarhakaupunkeihin Suomessa, Virossa, Hollannissa, Venäjällä, Puolassa, Tanskassa ja Irlannissa asti. Continue reading

Kerro sivustosta kavereillesi
Email this to someoneShare on Facebook
Kirjoitukset lajiteltuna