Terttu Häkkilä
Hämeenlinnan Saaristen koulun erityislasten liikuntamahdollisuudet koulun pihalla ovat olemattomat. Pihalla on lähes mahdoton liikkua pyörätuoleilla. Leikkivälineet eivät sovellu liikuntarajoitteisille.
Tähän kiinnitti huomion Suuntana100 Onnistujamme Jukka Stolt, joka käynnisti hyväntekeväisyystempauksen Suuntana Elämä varojen keräämiseksi pihan kunnostamiseksi käyttäjilleen toimivaksi ja sopivaksi. Tempaus huipentuu Hämeenlinnan kaupunkimaratonille 30.7., jolloin itsekin vaikeasti vammautunut, mutta toimintakykyiseksi itsensä kuntouttanut Jukka aikoo juosta puolimaratonin kyyditsemällä pyörätuolissa mukana kulkevia Saaristen koulun oppilaita.
Tempaukselle haetaan tukijoita. Kaurialan kentälle on luvassa mainio ja runsas ohjelma.
Suuntana100 on mukana tapahtumassa kokoamalla vapaita vuosia viettävien ja niihin valmistautuvien kävely- ja juoksuporukat kympille ja puolimaratonille. Osallistumisohjeet tulossa suuntana100.fi -sivuille.
Aivoterveyttä voi ylläpitää mitä erilaisimmin konstein. Tänään oli Hämeen Sanomissa juttu ypäjäläisestä 70-vuotta täyttävästä Hannu Petäjäjoesta, joka hidastaa Parkinsonin taudin aiheuttamia aivomuutoksia laulamalla. Jopa lääkäri oli suositellut laulamista. Laulaminen toimii ”myrkyttömänä pillerinä”. Sairaudestaa huolimatta Hannu on aktiivinen yhdistysihminen ja jatkaa rakasta museoautoharrastustaan. Ja lisänä liikunta ja hyvä ravinto!
Muistisairauksia tutkiva professori, neurologian erikoislääkäri Juha Rinne toteaa Suomen Parkinson liiton sivuilla: ”Se, miten aivojamme käytämme, muokkaa aivojen rakennetta. Uusia kytkentöjä syntyy, kun haastamme aivomme opettelemalla uusia asioita. Vaikka muistisairauksia ei voisikaan kokonaan estää, niiden alkamista voi siirtää kehittämällä aivojaan, elämällä terveellisesti ja välttämällä stressiä”.
Pidetään huolta aivoistamme vaikka laulamalla!
Suuntana100 niin hyvin kuin suinkin
Linkit:
Muistia voi kuntouttaa
http://www.parkinson.fi/ajankohtaista/muistia-voi-kuntouttaa
Juttu Hämeen Sanomissa tilaajille, joilla on käyttäjätunnukset nettilukemista varten
http://www.hameensanomat.fi/uutiset/kanta-hame/306230-hannu-taistelee-parkinsonia-vastaan-laulaen
Älypuhelinsovellus muistinvirkistykseen
Aivoterveydeksi Muistinvirkistyssovellus älypuhelimeen tarjoaa pureskeltavaa aivojesi hyvinvointiin. Sovelluksesta löytyi muistipeli, sudoku, väripeli. Pelaamalla saa aivopisteitä. Väripeli vaati reaktionopeutta. Sähköisestä sudokusta riittää pelattavaa rajattomasti. Muistipelin pelaaminen tuntui palkitsevalta.
Innostuin keräämään päivittäiset aivopisteet. Samalla annan aivoilleni virikkeitä ja harjoitan niitä samaan tapaan kuin lihaskuntoani. Hyvä vaihtoehto päiviini väkisinkin putkahtelevalle haahuilulle ja toimettomuudelle tai huonojen televisio-ohjelmien katselulle.
Tein myös riskitestin, jonka tulos olikin yllättäen rauhoittava. Kokeile Sinäkin!
Jutun kirjoitti Terttu Häkkilä. Kuva Apple Storagesta.
Linkit:
Ohjeet aivoterveyssovelluksen käyttöönottoon
http://muistiliitto.fi/fi/tuki-ja-palvelut/luettavaa-ja-tekemista/aivoterveydeksi/
Riskitesti
https://www.omahoitopolut.fi/web/sydan-ja-verisuonitaudit-diabetes-ja-muistisairaudet/testin-esittely
Luin tänään paikallislehdestä Hilkka Paavolan (s. 1917) muistokirjoituksen. Hilkka kuoli kuukausi ennen 99-vuotissyntymäpäiväänsä. Viime vuodet hän asui kesät kodissaan Lammilla puutarhan kukkia vaalien. Talvet hän vietti Helsingin kodissaan, jossa hän asui aivan viimeisiin viikkoihin asti. Lammilaiset muistavat hänet energisenä ja huumorintajuisena ihmisenä, joka säilytti muistinsa loppuun asti.
Kuva Terttu Häkkilä
Heillä oli lähes 20 koiraa ja luonnon ystävä tunnettiin myös joutsenten hoitajana. Hän harrasti valokuvausta ja puutarhanhoitoa. Hän oli suuri musiikin ystävä. Energiaa riitti myös yhdistystoimintaan.
Muistokirjoituksen oli laatinut Hilkan ystävä Pirkko-Liisa Kastari. Kirjoitus julkaistiin Hämeen Sanomissa 31.3.2016.
Jaan tämän kirjoituksen Suuntana100 -yhteisölle rohkaisuna onnistuneeseen ja pitkään elämään. Continue reading
Yhdeksän vuotiaan Alavudelle äitinsä kanssa evakkoon päätyneen sotaorvon elämän käännekohdaksi osoittautui 22 kilometrin matka elokuvateatteri Kino Kytöön pyöräntarakalla katsomaan ensimmäistä elokuvaansa. Orvo Saarikiven ohjaama ”Oi, aika vanha, kultainen” -elokuva oli niin mullistava elämys pojan elämässä, että siitä alkoi Kari Uusitalon koko elämän kestänyt suhde elokuvaan.
Opiskeluaikoinaan 1950-luvun alussa hän käytti niukan opiskelijabudjettinsa enimmäkseen elokuviin. Helsingin yli 50 elokuvateatterissa riitti katsottavaa. Kari kävi elokuvissa jopa viisi kertaa viikossa. Yksi elokuva maksoi saman verran kuin kaksi ateriaa, joten nuori mies pysyi laihassa kunnossa. Mutta intohimo elokuvaan vaan kiihtyi.
Kari Uusitalo on kirjoittanut 50 kirjaa ja toiminut kansallisfilmografian päätoimittajana.
Tästä eteenpäin miehen ura, työt ja teot suomalaisen elokuvan parissa ovatkin elokuvahistoriaa. Hän on tehnyt elokuvassa kaikkea mahdollista. Merkittävän panoksen hän on antanut kirjoittajana ja ehkä maailman parhaan kansallisfilmografian päätoimittajana. Kirjoja suomalaisesta elokuvasta hän on kirjoittanut viisikymmentä. Vuodesta 1955 alkaneesta ja 1998 päättyneestä työurasta, saavutuksista ja kirjoituksista löytyy runsaasti tietoa internetistä. Osaan tiedoista on linkit tämän jutun lopussa.
Karin jo 17 vuotta jatkuneet eläkepäivät vierivät edelleen aktiivisesti elävien kuvien parissa. Continue reading
Sirkustaiteilija Sergei Fatkin
Sergei Fatkinin työ sirkusakrobaattina on vaatinut fyysisen ja henkisen kunnon virittämistä jatkuviin huippusuorituksiin. Kovan harjoittelun lisäksi suuri merkitys on ollut ravinnolla ja kaikkien kehon toimintojen saaminen parhaalle mahdolliselle tasolle.
Sergei jatkaa edelleen 82-vuotiaana erinomaisen fyysisen ja henkisen kuntonsa ylläpitämistä. Hän seuraa jatkuvasti uusia tieteen tarjoamia keinoja ja kokeilee ja soveltaa niitä sopivissa paloissa oman hyvinvointinsa edistämiseen.
Vaikka me vapaita vuosia viettävät emme olekaan sirkustaiteilijoita ainakaan sanan varsinaisessa merkityksessä, ovat nämä Sergein meille jakamat huippukunnon ja -suorituskyvyn onnistumisen takaavat vinkit arvokkaita ja käyttökelpoisia. Sergein suosima periaate on: kokeile ja katso, mitä itselle tapahtuu! Continue reading
Sirkustaiteilija Sergei Fatkin
”Kroppa ei kestä löysäilyä” aloittaa edelleen sirkustaiteilijan töitä tekevä ja kunnostaan tarkasti huolehtiva 82-vuotias Sergei Fatkin keskustelumme pitkään ja hyvään elämään vaikuttavista asioista. ”Mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän pitää toimia”, vakuuttaa Sergei.
Sergei Fatkin on maailman sirkuslavoja ammattiakrobaattina 40 vuotta kiertänyt virolainen sirkustaiteilija, jota veri vetää edelleen esiintymään. Akrobaattitemput ovat vaihtuneet lapsille ja vanhuksille suunnattuihin suosittuihin klovniesityksiin, joihin kuuluvat yhdessä tehtävät taikatemput, huumori, leikkiminen, ilmapallot ja saippuakuplat.
Lapset ovat Sergeille tärkeitä. Akrobaattiuransa jälkeen hän on toiminut Suomessa kahdessa sirkuskoulussa ansioituneena opettajana. Oppilaista kaksi kiertää nyt maailmaa huippusirkuksissa akrobaattitaiteilijoina.
Lapsesta asti itsekin monipuolisesti urheilemaan kouliintunut Sergei ohjaa nyt 3-vuotiasta pojanpoikaansa hiihtämään, uimaan ja pelaamaan. Karaistusta molemmat saavat pulahtamalla kylmään veteen. Lapsillekaan löysäily ei ole hyväksi.
Eikä Sergeikään löysäile. Continue reading
Erkki Asiala
Alavudella 1937 syntyneesta Erkki Asialasta tuli vaasalainen, kun hän ekonomiksi valmistuttuaan aloitti Vaasan kauppaoppilaitoksessa 38 vuotta kestäneen opettajan työnsä.
Vapaa-ajallaan löysi 15-vuotiaana aktiivisen urheilun aloittanut mies tiensä paikallisiin urheiluseuroihin. Eikä aikaakaan kun hänelle alkoi kertyä luottamustoimia yhdistysten hallituksissa ja johtotehtävissä. Sittemin Erkki toimi Vaasan Mailan puheenjohtajana 14 vuotta ja Vaasan Vasaman rahastonhoitajana 18 vuotta.
Yhdistystoiminnassa viihtynyt ja ansioitunut mies valittiin myös Suomen Kuntourheiluliiton liittovaltuuston varapuheenjohtajaksi ja myöhemmin kunniajäseneksi. Kunniajäseniä on seuran 50-vuotisen historian aikana nimetty vain 13. Ansioistaan urheilun edistämisessä hän on saanut Suomen urheilun kultaisen ansioristin. Miehelle itselleen tärkeä saavutus vuodelta 1959 on hänen 100 metrin ennätysjuoksunsa aikaan 10,9!
Kiinnostus historiaan sai alkunsa jo kouluvuosina, kun Erkki piti esityksen suomalais-ugrilaisista kansoista. Kirjoja ei aiheesta ollut, joten tiedon etsimiseen piti löytää muita keinoja. Viroon Erkki matkusti ensimmäisen kerran 1979 kun hän tuli tutustumaan Moskovan Olympialaisten valmisteluihin Piritan satamassa. Continue reading
Erkki Asiala
Tapasin Erkki Asialan Pärnuussa inkerin-suomalaisten tilaisuudessa. Hän oli tullut kuuntelemaan kielitieteilijä Vieno Zlopinan esitystä Vienon perheen kohtalokkaista vaiheista 1920-luvulta alkaen Karjalassa, jonne he olivat muuttaneet Kanadasta rakentamaan uutta parempaa elämää. Erkin historian harrastus alkoi jo kouluvuosina. Karjalan ihmisten kohtaloihin tutustumiseen innostivat Erkin naapurit, joiden sukulaisia oli aikanaan lähtenyt Itä-Karjalaan ja palannut sieltä ilman tietoa iäksi kadonneen isänsä kohtalosta.
Musiikkiharrastuskin pohjaa lapsuuteen. Erkki kertoo, että hän alkoi 10-vuotiaana kuunnella sinfoniamusiikkia. Koulussa hän oppi soittamaan nokkahuilua suoraan nuoteista Viulun soiton oppimista hidasti oman viulun puuttuminen. Musiikin kuuntelusta on tullut elinikäinen tottumus. Toimen miehenä Erkki on ollut itsekin järjestämässä konsertteja.
Erkki sanoo, että häntä ”kiinnostaa kaikki”! Tämä on helppo uskoa, kun kuuntelee 78-vuotiaan Erkin tarinointia elämänsä vaiheista. Continue reading
Lahden seminaarissa paneuduttiin elinvoiman osa-alueista henkisyyteen otsikolla ”Terveenä arjessa – henkisyys ja itsensä kuuntelu”.
Puhujina olivat Suuntana100 Terveysblogin kirjoittaja Erkki Myllyharju, jolla on henkisyydestä ja omista kokemuksista ja selvityksistä lähtevä näkökulma terveysasioihin.
Toinen puhuja oli Suuntana100 Onnistuja Päivi Peltonen, joka puhuu henkisyydestä, intuitiosta, luovuudesta, kuolemankokemuksistaan ”pilvellä käynneistä” ja viisaana naisena vähän muustakin.
Päivin puheenvuorosta löytyy live-videota YouTubesta Suuntana100 -kanavasta. Kannattaa kuunnella!
Suuntana100 niin hyvin kuin suinkin
Videon kuvasi Kari Raita.
Suuntana100 ry selvittää mahdollisuuksia julkaista vapaita vuosia viettävien kirjoituksia ja aiemmin kustannettuja kirjoja e-kirjoina. Tarkoituksena olisi saada ikäihmisten tieto, kokemukset, tarinat ja ajatukset jakoon helposti ja edullisesti käyttäen uuden teknologian tarjoamia mahdollisuuksia.
Monilla vapaita vuosia viettävillä on mielessä ja haaveissa kirjoittaa kirja elämästään, sukunsa historiasta, jostain erityisosaamisalueestaan, kokemuksistaan, ajatuksistaan tai vaikkapa tuottamistaan runoista. Kynnys paperijulkaisun tuottamiseen voi monestakin syystä olla liian korkea. Ehkä e-kirja tarjoaakin nyt mahdollisuuden haaveen toteuttamiseen.
Suuntana100 ry voisi toimia asiassa koordinaattorina ja mahdollistajana tarjoten ohjeita, teknologiavaihtoehtoja ja apua aineistojen kokoamisessa ja muokkaamisessa julkaisukuntoon.
Mitä e-kirjalla tarkoitetaan?
E-kirja on on sähköinen kirja, käytännössä tiedosto, jonka lukemiseen tarvitaan laite, kuten tietokone, tabletti tai vaikkapa matkapuhelin.
E-kirjojen suosio on jo valtaisa. Jo vuonna 2013 Amazonin (suuri amerikkalainen kirjakauppa) top-20-listalla olevista kirjoista vain yksi oli enää paperikirja.
Miksi juuri e-kirjat?
E-kirjat tai koko kirjasto kulkevat laitteella mukanasi sinne missä kulloinkin olet. Lukutottumukset muuttuvat ja ihmiset tottuvat lukemaan kirjansa laitteilla. Kirjat löytyvät helposti. e-kirjasovellukset tarjoavat myös uusia toiminnallisuuksia lukemisen tueksi, esim. reunahuomautukset, lukemiskokemuksen jakaminen muiden lukijoiden tai jopa kirjoittajan kanssa. Continue reading
Eero Sinikannel Mies ja ääni -kirja
Stadissa 1935 syntynyt laulutaiteilija Eero Sinikannel ei kahdeksankymppisenäkään koe olevansa eläkkeellä laulajan työstään. Lapsuuden esiintymiset kuoroissa ja kuorojen solistina ja siitä jatkunut 1975 ammatiksi muuttunut laulaminen ja laulattaminen jatkuvat edelleen.
Tulossa ovat 28.1. kello 18:00 Elämäni on lauluni Eeron 80-vuotisjuhlakonsertti Lahden kaupungin-kirjaston Auditoriossa sekä 29.1. Helsingin Suomalaisen klubin 140-vuotisjuhla, jossa kerhon ikämiehet huomioidaan ja taiteilijajäsenenä vuodesta 1991 asti ollut Eero myös esiintyy.
Laulu kulkee edelleen mainiosti. Ikä kuuluu laulussa äänialan alenemisena bassobaritonista bassoksi. Laululihaksia pitää kyllä harjoittaa. Harjoittelua Eero vertaa urheiluun, jossa hyvä suoritus aina vaatii erinomaista lihaskuntoa. Yleiskuntoa Eero on ylläpitänyt golfaamalla, johon kipinä iski Lakewordissa vuonna 1987 kyläreissulla serkun luokse. Myös hiihtäminen on Eeron mieleen ja siihen on tarjoutunut mahdollisuuksia vuosittaisilla Lapin matkoilla, joihin liitetyissä lauluilloissa laulatetaan ihmisiä sekä esitetään Eeron repertuaariin oleellisena osana kuuluneita suosittuja Lapin lauluja. Continue reading
Vieno Zlobina Pärnussa
Elämän tarjoamana lahjana päädyin Pärnussa Inkerinsuomalaisen kulttuuriseuran tilaisuuteen, johon oli saatu puhujaksi Itämeren suomalaisten kielten tutkija Vieno Zlobina. Tilaisuus muotoutui keskusteluksi, jossa Vieno vapaasti kertoili uskomattomaista elämänvaiheistaan ja vastaili terävästi osallistujien kysymyksiin.
Vieno on syntynyt 1919 Kanadassa, jonne hänen vanhempansa olivat lähteneet Suomesta Viipurin maalaiskunnasta paremman elämän toivossa. Perhe palasi takaisin kaipaamaansa Karjalaan, kun Kanadaan ja Yhdysvaltoihin muuttaneita suomalaisia pyydettiin sinne palaamaan. Karjalassa tarvittiin työvoimaa ja Karjalan kuumeen -huumassa sinne palasi viitisentuhatta ihmistä. Karjalasta rakentui1930-luvulla kukoistava suomalaisten johtama mallitasavalta, jossa oli vilkas kulttuurielämä. Kanadan suomalaiset muuttivat Karjalaan Aunukseen ja perustivat Cobaltissa Säde-kommuunin, joka menestyi mainiosta. Vienon isä toimi kommunissa mediaattorina ja aloitti siellä uuden vehnänviljelyn, kun Leningradista saatiin 2,5 kg vehnänsiemeniä. ”Karjalassa kaikki olisi järjestynyt hyvin, jos olisi annettu elää”, sanoo Vieno ja kokoaa kuulijoille Karjalan vaiheet eri valtioiden taistelutantereena 1600 luvulta alkaen. Continue reading
Hei! Suunnitteletko ulkomaan matkaa maahan, jonka kieltä et osaa riittävästi tai ollenkaan? Haluaisitko muuten vaan opiskella uutta kieltä? Oletko miettinyt vanhan ruostumaan päässeen kielitaidon verestämistä?
Nyt on netti tullut tähänkin avuksi. Uusi tapa oppia kieliä nopeasti, helposti, edullisesti ja istumalla vaikka oman olohuoneen sohvalla tarjoutuu verkkokoulutuksesta. Olen aivan innoissani tästä minulle uudesta kokemuksesta.
Päätin lähteä asumaan Viroon Pärnuun muutamaksi kuukaudeksi. Ajattelin, että olisipa hyvä osata vähän vironkieltäkin. Löysin netistä WordDive -verkkokurssin. Latasin vironkielenkurssin älypuhelimeeni. Siitä alkoi hauska ja innostava oppiminen. Puolituntia ja joskus tuntikin päivässä vajaan kuukauden ajan olen tehnyt mukavia harjoituksia. Nyt osaan järjestelmän tulosraportoinnin mukaan jo 303 sanaa. Ennuste on, että viiden viikon päästä olisin oppinut pysyvästi 600 sanaa. Uskomatonta!
Käytännön harjoitustakin tuli pesulassa, jossa ei osattu suomea eikä englantia. Osasin jättää pyykit pesuun ja sopia, että vain paita silitetään ja että puhtaat pyykit haetaan maanantaina.
Enpä voi muuta kuin suositella WordDiven kieliopintoja Sinullekin. Käyttäjiä WordDivella on heidän kertomansa mukaan 130.000 150 maassa. Kieli- ja tasovaihtoehtoja löytyy. Opiskelu maksaa 9,99 euroa kuukaudessa.
Uuden oppiminen on innostavaa, pitää aivotoiminnan aktiivisena ja edistää pitkää ja hyvää elämää. Sisällytä päiväohjelmaasi hetki kielen opiskelulle ja toteuta mahdolliset matkaunelmasi aiempaa kielitaitoisempana.
Ja ulkomailla on viihtyisää, kun pystyy vaikka auttavastikin kommunikoimaan paikallisten kanssa.
Tämä myös mainio lahjavinkki vaikkapa kieliopintojen parissa kamppaileville junioreille, jotka muutenkin viettävät aikaa tietokoneiden ja puhelmien äärellä.
Suuntana100 niin hyvin kuin suinkin
Tutustu palveluun täältä
>
Etsimme pitempiaikaista vuokra-asuntoa Viron Pärnusta ja päädyimme tulevan vuokraemäntämme Katri Nykäsen vieraaksi.
77-vuotias Katri on kulkenut Pärnussa jo 15 vuotta. Ensin hän tuli miehensä kanssa tänne lomalle poikansa perheen vanavedessä. Sen jälkeen tulivat kylpylälomat. Sitten piti vuokrata asunto jo pitemmäksi aikaa. Kun ”Pärnu oli imaissut” Katrin kunnolla hän hankki itselleen oman asunnon, joita sittemmin on ollut useampikin ja eri paikoissa. Nyt Katrin Pärnun koti on kaupungin ytimessä, josta on kävelymatka kylpylöihin, kauppoihin, kahviloihin, kirjastoon ja kulttuurin pariin.
Pärnussa Katri viihtyy erinomaisesti. ”Fiilis on täällä toisenlainen. On motivoivaa olla ihmisten parissa. Nykyisistä ystävistäni useat ovat virolaisia. Olen oppinut vironkieltä ja pärjään täällä senkin puolesta.”
Vuoden alusta hän otti Viron residenssin. Painava syy tähän oli myös Virossa residensseille tarjolla olevat Katrin mielestä hyvät terveyspalvelut. Suomessa Katrin koti on Mikkelissä ja vapaa-ajanpaikka Joutsassa, joissa hän ei ole saanut heikentyneen näkönsä hoitoon riittäviä palveluita.
Katri toteaa olevansa rakkausavioliitossa Suomessa heidän kotiaan pitävän miehensä kanssa. Mies viihtyy maalaismaisemissa kotona, jossa hänellä on mielekästä tekemistä. Katri kaipaa kaupunkielämää. Kesät he viettävät Suomessa yhdessä. Järjestely ei liene ihan tavanomainen, mutta kuulostaa tälle pariskunnalle toimivalta. Continue reading
Teuvo Ylitalo viihdyttämässä vieraita kesäjuhlissa.
Teuvo Ylitalo on maatilan seitsemänvuotias esikoispoika kun sairastuu sokeritautiin. Hoito löytyy ja lapsuus jatkuu. Diabeteksen hoito on siihen aikaan vielä sen verran kehittymätöntä, että sairaus johtaa 21-vuotiaan nuoren miehen täydelliseen sokeutumiseen. ”Rullaverho vedettiin alas kesken työpäivää. Näkövamma tuli sokkina.”
Tänään kahvittelemme Teuvon kotona Hämeenlinnassa. Ympärillä touhuavat vaimo ja yksi Teuvon viidestä tyttärestä. He ovat korvaamaton apu Teuvolle, jolta kaikki arjen työt eivät suju. Esimerkiksi ”ruokaa laittaessa menee liikaa hellalle”. Jaloissa pyörii Teuvon opaskoira. Pöydällä on vielä kukkia Teuvon 7.9. vietetyistä 70-vuotisjuhlista.
Viisikymmentä vuotta on soviteltu elämää diabeteksen ja näkövamman kanssa. Näkövammaisten kuntoutuksessa Ilonpisarassa löytyi nuorelle miehelle mieluinen vaimo, joka on kulkenut rinnalla jo vuodesta 1973. Pariskunta on luovinut suurperheen, isän sairauksien ja taloudellisten haasteiden kanssa yhdessä kohti eläkepäiviä.
Teuvo löysi itselleen sopivan ja mieluisan työn posetiivarina. Ammattimainen musisointi alkoi vuonna 1985. Ensimmäinen posetiivi saatiin lainaksi. Sitten pantiin perheen talous lujille ja hankittiin Saksasta uusi 40.000 markkaa maksanut soittopeli. Tämän jälkeen posetiiveja on ollut toistakymmentä, joista suurin Öölannin huvipuistoon jo myyty 2000 kiloa painava katu-urku. Teuvolla on posetiivarina meriittejä, joista yksi upeimmista on Helsingin kisoista vuonna 2008 tullut posetiivin soiton euroopan mestaruus. Keikkoja on ollut eri puolilla maailmaa esim. Liettuassa ja Latviassa. Tarinoita soittomatkoilta riittää, mutta päällimäiseksi nousee esiintyminen Junnu Vainion muistokonsertissa meripäivillä. Yleisöä on 3000, kun Teuvo avaa konsertin katu-uruillaan Albatross-kappaleella. Lavalle nousevat myös ikisuosikit Danny ja Katri-Helena. Tunnelmasta saa vieläkin kiinni, kun Teuvo eläytyy upeaan elämykseensä. Continue reading
Sain tilaisuuden kertoa Suuntana100 Onnistumistarinoita hämeenlinnalaisen Hoivian keskiviikon teematilaisuudessa. Päivän yksi oivallus oli, että rollaattori on oikein mainio keksintö. Moni teematilaisuuden osallistuja olisi jäänyt tulematta paikalle, jos rollaattoreita ei olisi. Rollaattori antaa tukea, kun tasapaino on heikentynyt niin paljon ettei kävelykeppi tai kyynärsauva anna tarpeeksi tukea.
Rollaattorin on keksinyt 1970-luvulla ruotsalaisnainen Aina Wifalk.
Pyörätuoli on huomattavasti vanhempi keksintö. Niitä oli todistettavasti jo muinaisessa Egyptissä ja 500-luvun Kiinassa. Myös Espanjan kuningas Filip II käytti sellaista vanhoilla päivillään 1500-luvun lopussa. Continue reading
Riitta Jäppinen Ricon kanssa
Jäppisen Riitta on henkeen ja vereen koiraihminen. Riitan rajattoman rakkauden kohteena ovat hänen Tiibetinspanielinsa Picatsu ja Rico.
Pikachu on jo saatettu enkelten huomaan, mutta rakkaan ystävän kaipuu on pysyvä. Riitta ja Pikachu olivat yhdessä 13 vuotta joka päivä ainoana poikkeuksena Riitan 10 päivän matka Etelä-Afrikkaan. Pikachussa oli parasta kaikki. ”Niin parasta”, huokaa Riitta ja lisää että ”koira edellä mentiin kaikessa”. Koirastaan Riitta sai luotettavan ystävän, joka oli hänelle kaikki kaikessa. Ystävätkin saivat jäädä, jos koira ei sopinut kuvioihin.
Pikachun viimeiset vuodet sairaana olivat Riitalle raskasta aikaa. Kaikki voitava Pikachun eteen tehtiin. Viis sairaala-, lääkäri- tai lääkekuluista, jos niistä löytyi helpotusta vaivoihin. Riitta tinki omista menoistaan aina, kun koiran etu sitä vaati. Lopulta tuli luopumisen aika, vaikka ajatuskin siitä tuntui hirveältä.
Kohtalo puuttui kuitenkin peliin ja toi lohtua suruun. Pikachun kasvattaja etsi yllättäen kotia avioerokoiralle, joka päätyikin sitten Riitan hoiviin. Nuori uros Tiibetinspanieli Rico asettui taloksi ja antoi emännälleen uutta ajateltavaa. Rico vaati hoitoa, pitkiä lenkkejä ja koulutusta. Yhteiselo alkoi sujua ja uusi ystävyys kehittyä. Continue reading
Monessa eri lähteessä mainitaan turvallisuus yhdeksi vapaita vuosia viettävien keskeisimmäksi hyvinvointiin vaikuttavaksi asiaksi. Turvallisuuden tunnettamme lisäävät raha-asioiden ja talouden hyvä hallinta. Minullakin näihin asioihin on eläkevuosina pitänyt panostaa uudella tavalla.
Apua ja hyviä neuvoja olen saanut Valmennusyhtiö Varapuun kursseilta. Oppien pohjalta olen muuttanut käytäntöjä ja opetellut uusia tapoja. Olen tehnyt toista vuotta järjestelmällisesti kuluseurantaa ja saanut sopeutettua kustannuksia muuttuneeseen tulotasoon sopivammaksi. Olen investoinut opiskeluun luodakseni uusia tulonhankintakeinoja tulevaisuuden varalle. Olen aloittanut rahastosäästämisen lapsenlapselleni pienellä summalla. Pienestä purosta voi vuosien aikana kasvaa isokin summa kun korkoa korolle periaate alkaa toteutua. Aikaahan on! Uusien tapojen omaksuminen vie aikaa, joten parannettavaa minulla vielä raha-asioiden hallinnassa on.
Toivon, että olisin itse saanut hyvissä ajoin jo nuorempana valmennusta raikkaasta näkökulmasta talouteni hallintaan. Nyt haluaisin varmistaa, että muutkin saavat vinkkejä oman taloutensa hallintaan. Siksi välitän teille tämän Valmennusyhtiö Varapuun kirjeen: Continue reading
Osallistuimme Lahden Messujen Innostu elämästä -tapahtumaan viikonloppuna 29.-30.8.!
Kerroimme toiminnastamme. Kokosimme ideoita uusiin onnistumistarinoihin.
Arvoimme kävijöiden kesken arvokkaita valmennusosallistumisia!
Messuosallistumistamme tukivat EnergiavirtaJP.fi ja MatkapalveluLiisaHietala.fi.