hyvinvointia ja elinvoimaa vapaisiin vuosiin
Tapahtumat
  • Ei aikataulutettuja tapahtumia
Archives

Viro

Pärnus julgustati mind oma S100 EDULUGU raames kirjutama mehest, kes on Eesti ajaloo eri aegadel kogenud õudusi, kuid nüüd veedab rahulikult oma vaba vanaduspõlve. See mees oli arglikult lubanud rääkida oma elu läbielamistest Eesti eri ajajärkudel. Läksime sõbraga temaga kohtuma veidi pinges, sest polnud kindlad, kas saame piisavalt eesti ja vene keelt kõneleva mehe jutust aru. Meie vestlus läks siiski hoogsalt ja sujuvalt ja üllatades tõdesin, et mehe jutt oli täiseti arusaadav.

Öeldakse, et Eesti on salatud saatustega maa. Mõnede inimeste läbielatu on nii raske, et sellest ei soovita isegi rääkida. Vanemad inimesed ei suuda ka tänapäeval loota inimestesse.

Leho Raid

Leho Raid

Laua ääres istub pikk tumedapäine ja heas vormis mees, kes nädala pärast saab 80-aastaseks. Ta vaatab mulle sõbralikult otsa ja on otsustanud jagada oma eluloo esimest korda võõrastele. Seda vestlust juhtiv mees suunab teema Siberi kogemustele ja nii see jutt hakkab veerema.

Pärnus, 1938.a. aedniku pere sündinud poisslaps Leho Raid Küüdotatud koos isa ja oma raseda emaga Siberi. Isa ja mehed pandi ûhte rongi ja naised lastega teise rongi. ”Meie söit kestis kuni Novosibirskini. Reis toimus looma vagernites, mill aknad olid trellitatud ja 60-70 inimest vagunis. Rong jöudis Siberi joe Obi juurde”.

Seal lahti meid laeva pede ja söitsime alla umbes 200-250 km. Jöudsime Siberi kûlla Krivoseino – see oli jaotuspunkt. Muist siidi kolhoesidesse, meid hinleshoosi – kuhu oli veel söita 35-40 km. s.o Kipneiska sadam, kus hoiti vaigu vaate. Sealt edam 17-18 km kus hokkes männimets (Taiga). Siin oli Bares, kus olid elamiseks barakeid (s.o pikk hoone kus keskel on korridor ja kahel pool toad). Tööks naistel oli vaigu korjamine. Täiskasvanud sunniti rasketele metsatöödele. Asukoht Tomski oblost, Krivoseinsni rajoon, Nikolski asula, Himleshoz

Kuupäev 14.6.1941 on mehel selgelt meeles. Samal ajal küüditati Eestist Siberisse veel 10000 inimest. Mehe isa sai 8 a p§§ 58-14 ehedi vangilaagriss. Continue reading

Viron Pärnussa Suuntana100 Onnistumistarinansa jakaneet kannustivat minua kirjoittamaan tuntemansa Viron historian kauhuja kokeneen nyt leppoisampia vapaita vuosia viettävän miehen tarinan. Mies oli kannustettuna varovasti ilmaissut mahdollisesti voivansa kertoa elämänsä vaiheista Viron historian eri vaiheissa. Menimme ystäväni kanssa tapaamiseen jännittyneinä, sillä ei ollut varmaa pystyisimmekö ymmärtämään viroa ja venäjää puhuvaa miestä. Keskustelu lähti kuitenkin hyvin käyntiin, asiaa alkoi tulla ja ihmeekseni avustettuna sain selvää kertojan elämän vaiheista.

Viron sanotaan olevan vaiettujen kohtaloiden maa. Monien ihmisten kokemukset ovat niin vaikeita, ettei niistä ole haluttu puhua. Vanhempien ihmisten on vielä tänäkin päivänä vaikea luottaa ihmisiin. Tämän kertomuksen saamme julkaista Leho Raidin luvalla hänen nimellään.  (Kertomus on käännetty viron kielelle) Continue reading

Pärnu by Terttu Häkkilä_Tervis_4865 (2)Pärnu on vanha kylpyläkaupunki, jonka ilmasto, kauniit puistot, upeat rannat ja maineikkaat kylpylät ovat vetäneet terveysmatkailijoita puoleensa jo vuosisatoja.

Kylpylämatkat Pärnuun ovat ympäri vuoden suomalaisten eläkeläisten suosiossa. Kesäkuukaudet vetävät kaupunkiin lomalaiset ja nuorisoa.

Valmismatkoja tarjoavia matkatoimistoja löytyi Google-haulla ”Pärnun kylpylämatkat” useita kymmeniä suuria ja pieniä. Matkatoimistot räätälöivät myös matkoja erilaisten yhdistysten ja ryhmien tarpeisiin. Lomaviikollamme Pärnussa ja Tervis-kylpylässä oikein vilisi suomalaisia ikäihmisiä.

Valmismatka taittuu helposti isommallakin porukalla kotikaupungista bussilla suoraan Helsingin satamaan ja Tallinnan satamasta perille kylpylän ovelle asti. Matkatavarat ja tuliaiset kulkevat kätevästi autossa. Laivassa ei tarvitse huolehtia matkatavaroista. Liikuntarajoitteisetkin selviävät mukana matkassa.

Juttelin Jyväskylässä toimivan Hopealaiset-ryhmäläisen kanssa Continue reading

Sirkustaiteilija Sergei Fatkin

Sirkustaiteilija Sergei Fatkin

Kroppa ei kestä löysäilyä” aloittaa edelleen sirkustaiteilijan töitä tekevä ja kunnostaan tarkasti huolehtiva 82-vuotias Sergei Fatkin keskustelumme pitkään ja hyvään elämään vaikuttavista asioista. ”Mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän pitää toimia”, vakuuttaa Sergei.

Sergei Fatkin on maailman sirkuslavoja ammattiakrobaattina 40 vuotta kiertänyt virolainen sirkustaiteilija, jota veri vetää edelleen esiintymään. Akrobaattitemput ovat vaihtuneet lapsille ja vanhuksille suunnattuihin suosittuihin klovniesityksiin, joihin kuuluvat yhdessä tehtävät taikatemput, huumori, leikkiminen, ilmapallot ja saippuakuplat.

Lapset ovat Sergeille tärkeitä. Akrobaattiuransa jälkeen hän on toiminut Suomessa kahdessa sirkuskoulussa ansioituneena opettajana. Oppilaista kaksi kiertää nyt maailmaa huippusirkuksissa akrobaattitaiteilijoina.

Lapsesta asti itsekin monipuolisesti urheilemaan kouliintunut Sergei ohjaa nyt 3-vuotiasta pojanpoikaansa hiihtämään, uimaan ja pelaamaan. Karaistusta molemmat saavat pulahtamalla kylmään veteen. Lapsillekaan löysäily ei ole hyväksi.

Eikä Sergeikään löysäile. Continue reading

Etsimme pitempiaikaista vuokra-asuntoa Viron Pärnusta ja päädyimme tulevan vuokraemäntämme Katri Nykäsen vieraaksi.

Pärnu_0007_web77-vuotias Katri on kulkenut Pärnussa jo 15 vuotta. Ensin hän tuli miehensä kanssa tänne lomalle poikansa perheen vanavedessä. Sen jälkeen tulivat kylpylälomat. Sitten piti vuokrata asunto jo pitemmäksi aikaa. Kun ”Pärnu oli imaissut” Katrin kunnolla hän hankki itselleen oman asunnon, joita sittemmin on ollut useampikin ja eri paikoissa. Nyt Katrin Pärnun koti on kaupungin ytimessä, josta on kävelymatka kylpylöihin, kauppoihin, kahviloihin, kirjastoon ja kulttuurin pariin.

Pärnussa Katri viihtyy erinomaisesti. ”Fiilis on täällä toisenlainen. On motivoivaa olla ihmisten parissa. Nykyisistä ystävistäni useat ovat virolaisia. Olen oppinut vironkieltä ja pärjään täällä senkin puolesta.”

Vuoden alusta hän otti Viron residenssin. Painava syy tähän oli myös Virossa residensseille tarjolla olevat Katrin mielestä hyvät terveyspalvelut. Suomessa Katrin koti on Mikkelissä ja vapaa-ajanpaikka Joutsassa, joissa hän ei ole saanut heikentyneen näkönsä hoitoon riittäviä palveluita.

Katri toteaa olevansa rakkausavioliitossa Suomessa heidän kotiaan pitävän miehensä kanssa. Mies viihtyy maalaismaisemissa kotona, jossa hänellä on mielekästä tekemistä. Katri kaipaa kaupunkielämää. Kesät he viettävät Suomessa yhdessä. Järjestely ei liene ihan tavanomainen, mutta kuulostaa tälle pariskunnalle toimivalta. Continue reading

Kerro sivustosta kavereillesi
Email this to someoneShare on Facebook
Kirjoitukset lajiteltuna