hyvinvointia ja elinvoimaa vapaisiin vuosiin
Tapahtumat
  • Ei aikataulutettuja tapahtumia
Archives

Vuonna 1937 syntynyt veljeni Aarre Häkkilä ei aikanaan saanut mahdollisuutta käydä oppikoulua eikä päässyt mukaan ”oppikouluporukoihin”. Eikä hän osannut laulaakaan. Niinpä hän päätti opetella itselleen tuohon aikaan vielä harvinaisen valokuvaamisen taidon ja hankki kameran heti ensimmäisestä tilistään. Agfa paljekameralla alkoi nyt lähes 70 vuotta kestänyt intohimo kuvaamiseen ja uuden oppimiseen.

50-luvun AGFA paljekamera oli Aarre Häkkilän ensimmäinen kamera

50-luvun AGFA paljekamera oli Aarre Häkkilän ensimmäinen kamera

50-luvun AGFA paljekamera oli Aarre Häkkilän ensimmäinen kamera

Alkuvaiheen käsisäätöiset kamerat vaativat opiskelua. Perusten ymmärtäminen on luonut hyvän pohjan kuvaamiselle myös nykykameroilla, joissa automatiikka on viety erittäin pitkälle.

Filmit ja kuvien kehittäminen olivat kalliita. Alkuvuosilta on tallessa tärkeitä kuvia tulevasta vaimosta, siskosta ja moottoripyörästä. Kameroiden kehityttyä kuvien määrä lisääntyy. Omasta perheestä, suvusta ja matkoista on tallessa jo enemmänkin kuvia.

Uusista asioista syttyvä ja kiinnostunut Aarre hankki jo 60-luvulla kaitafilmikameran, jolla sai talteen elävää värikuvaa ilman ääntä. Sitten tuli Kodakin kamera ja markkinoille aiempaa edullisempi 8mm kaitafilmi, joiden filmit ovat Aarren mielestä säilyttäneet parhaiten värit. Näitä filmejä on ahkerasti katsottu sukutapaamisissa projektorilla valkokankaalle heijastettuina. Nyt kuvat ja filmit on digitoitu katsottaviksi tietokoneilla, tableteilla ja isoilla tv-kuvaruuduilla.

Kuvassa Aarre Häkkilä editoimassa digitoimaansa videofilmiä kotistudiossaan.

Kuvamateriaalin digitointi onkin ollut Aarre yksi viimevuosien pääharrastus, joka on vienyt tuntitolkulla aikaa asioiden selvittämiseen, ohjelmien opiskeluun ja varsinaiseen käsityötä vaatineeseen aineiston työstämiseen.

Uusia laitteitakin hän on hankkinut kotistudioonsa.

No välillä mies on kyllä käynyt liikkumassa ulkoilmassa ja kuntoilemassa, osallistunut Hyvinkään Eläkkeensaajien toimintaan, puuhastellut siirtolamökillään ja pihahommissa tai lähtenyt kavereiden kanssa kalastamaan.

Kuvassa Aarre Häkkilä editoimassa digitoimaansa videofilmiä kotistudiossaan.

Kuvassa Aarre Häkkilä editoimassa digitoimaansa videofilmiä kotistudiossaan.

Vanhat valokuvat Aarre on digitoinut kotiskannerillaan ja parannellut sitten vanhojen kuvien värejä ja kuvien laatua eri kuvankäsittelyohjelmilla.

Filmit on digitoitu vanhojen filmien digitointiin erikoistuneessa liikkeessä, joka löytyi Hämeenlinnan seudulta.

Aarre on opiskellut lukemalla ja kokeilemalla digitoitujen filmien tekstityksen ja jälkiäänityksen. Ohjelmat ovat usein englanninkielisiä ja erityissanojen selvittäminen ja käyttö vaativat ponnistelua. Aarre toteaakin, että asioihin ”joutuu perehtymään jonkin verran”.

Digitointi ja uusien filmien tekeminen vaativat tehoja myös tietokoneelta. Investoinnit tehokkaampaan tietokoneeseen, ohjelmiin ja oheislaitteisiin ovat olleet useita tuhansia euroja.

Nyt vanha kuva- ja filmimateriaali on käsitelty ja jaettu perheen jäsenille ja talletettu jälkipolville. Tämä on arvokas teko! Meille on tärkeää tietää juuremme, saada elävää kuvaa vanhemmistamme, isovanhemmistamme, lapsuudestamme, läheisistämme ja elämästämme tässä muuttuvassa maailmassa. Kuva todella kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Ja aina niitä sanoja ei enää edes ole!

Kuvassa Aarre Häkkilä ohjaa vanhojen videoiden katselua isolta kuvaruudulta.

Kuvassa Aarre Häkkilä ohjaa vanhojen videoiden katselua isolta kuvaruudulta.

Kuvia ja videoita yhdessä katsellessamme kävimme samalla läpi kuvissa esiintyviä ihmisiä ja Aarre tallensi keskustelumme osaksi videota. Videoita tuottaessaan hän on käyttänyt Olympus VN-8500 PCsanelinta puheen äänittämiseen ja Audacity-ohjelmaa äänenkäsittelyyn. Windows Movie Maker -ohjelma on ollut käyttökelpoinen työkalu videoiden käsittelyyn ja viimeistelyyn. Ohjelmalla hän on täydentänyt videoihin valokuvia, tekstejä, hidasteita ja tehosteita ja saanut näin vanhat kaitafilmit kokonaisiksi, eloisiksi ja upeiksi tarinoiksi meille ja jälkipolville.

Aarren valokuville hänen putkimiehen työstään ja toiminnastaan ammattiyhdistyksessä on löytynyt paikka Aarren yhdessä Leena Heikkilän kanssa 2013 toimittamassaan kirjassa Yhteenputkeen, jonka kuvittajana, materiaalin tuottajana ja toisena kirjoittajana Aarre on toiminut. Kirjaan saatiin talteen Hyvinkään Putkimiehet ry:n historiikki vuosilta 1950-2012. Kirjan kuvituksesta Aarre toteaa, ”ettei olisi paljon kuvia ollut” ilman hänen arkistojaan ja ottamiaan uusia kuvia.

Aarren kuvausharrastus jatkuu edelleen! Tänä päivänä hän kuvaa Panasonicin Lumix -digikameralla. Kuvaamalla hän dokumentoi perhetapahtumia ja Hyvinkään eläkkeensaajien monet retket. Aarren osaamisesta on ajantasainen näyte Suomiehen luontopolulta kuvattu Luontopolkudokumentti, johon pääset lopun linkkiluettelosta.

Aarre on opiskellut myös nettisivujen rakentamisen ja ylläpidon ja vastasikin viime vuoteen asti Hyvinkään eläkkeensaajien nettisivuista.

Veljeni Aarre Häkkilä on esimerkki elinikäisestä oppijasta, joka on oppimisen tiellä olleista haasteista huolimatta edennyt määrätietoisesti ja innostuneena rakkaan harrastuksensa kuvaamisen asiantuntijaksi. Ikäkään ei ole estänyt häntä pitämästä osaamistansa ajantasalla vaikka kuvaukseen, kuvankäsittelyyn ja tietotekiniikkaan liittyvä teknologinen kehitys on ollut uskomatonta. Tietotekniikka-alalla työskenneellä, internet-pohjaista Suuntana100 hyvinvointiyhteisöä rakentavalla pikkusiskolla on ollut perässä pysymistä ja monesti olen veljeltäni saanut hyödyllisiä vinkkejä alan uusimmista ohjelmista ja tekniikoista.

Arvokkainta on kuitenkin Aarre Häkkilän kuvauksen keinoin tallentamat tarinat,
joita hän on ansiokkaasti työstänyt talteen perheelleen ja tuleville jälkipolville.

Toivomme tämän Suuntana100 Onnistumistarinan rohkaisevan ja kannustavan
muitakin keräämään talteen valokuvia ja muokkaamaan ja jalostamaan niitä
katseltaviksi ja luettaviksi nykytekonologian tarjoamilla välineillä.

Jutun kirjoitti Aarren sisko, Suuntana100 ry:n perustaja ja toiminnanjohtaja
Vapaita vuosia viettävien innostaja Terttu Häkkilä

Linkkejä:

Historiatietoa kameroista

Kirjastojen kuvien digitointipalvelut 

Digitointipalvelua

Ohjelma äänen käsittelyyn

Windows Movie Maker

Hyvinkään eläkkeensaajien nettisivut 

YouTube linkki videoon Suomiehen luontopolusta tulossa

Suuntana100 niin hyvin kuin suinkin – hyvinvointia ja elinvoimaa vapaisiin vuosiin

Hienoa jos voit jakaa tämänEmail this to someoneShare on Facebook
Kerro sivustosta kavereillesi
Email this to someoneShare on Facebook
Kirjoitukset lajiteltuna