hyvinvointia ja elinvoimaa vapaisiin vuosiin

Terttu Häkkilä

matti-heroja_web_201703

Matti Heroja Hyvinkään kirkossa

Menen Hyvinkään kirkkoon tapaamaan musiikkineuvos Matti Herojaa, jonka muistan jo lapsuusvuosiltani kotikaupunkini kanttorina. Noista vuosista on tänään omana 63-vuotis syntymäpäivänäni jo kulunut paljon aikaa. Vuosien kuluminen ei kuitenkaan juurikaan näy reippaasti astelevasta, salskeasta, nuorekkaasti pukeutuneesta, iloisesta ja helposti tunnistettavasta miehestä. Vauhti on päällä ja intohimo musiikkiin loistaa silmistä, sillä kohta ovat käynnistymässä Palmusunnuntaina Hyvinkään kirkossa esitettävän suomenkielisen J.S. Bachin Matteus-passion harjoitukset. Kyseessä on valtava Hyvinkään Oratoriokuoron, Nuorisokuoron ja Hyvinkään Orkesterin ja kuuden solistin yhteisteos, jonka johtaa kirkko- ja kuoromusiikin monitoimimiehenä Hyvinkäällä jo kuusikymmentäluvun alusta asti toiminut kirkkomuusikko Matti Heroja.

Virastaan vasta 70-vuotiaana eläkkeelle jäänyt mies sanoo, että nyt voi tehdä sitä mitä haluaa. Hän johtaa edelleen Hyvinkäälle 1977 perustamaansa Oratorio-kuoroa, ”soittaa niin kauan kuin voimia annetaan”, toimii toista kautta kirkkovaltuustossa, tekee vapaaehtoistyötä ja osallistuu kirkon aktiviteetteihin. Ja välillä tulee vielä kanttorikeikkoja ja pyyntöjä soittaa eri tilaisuuksissa. Continue reading

Kävin kertomassa Kalliolan Martoille Suuntana100 Onnistumistarinoita. Samaan yhteyteen sain tapaamisen heidän aktiivimarttansa Seija Pärssisen kanssa. Seija muutti miehensä kanssa asumaan vakituisesti Hollolan Kalliolaan jäätyään eläkkeelle biologianopettajan työstään Vantaalla.

seija-parssinen_k_web_kuva-terttu-hakkila_0006

Seija Pärssinen

Pihapiiriin kuuluu jo mökkivuosina aloitetun ”biologin puutarhan” hoito ja laajentaminen. Siellä kasvaa ainakin porkkanaa, kurkkua, kurpitsaa ja ”pellontäytteenä” pellavaa, apilaa ja monta muuta hyötykasvia. Miehen hoidossa olevat omenapuut tuottivat viimeksi sadon, josta saatiin 300 litraa mehua.

Seija sanoo nykyään viihtyvänsä parhaitan ”kotikonnuilla”. Lapset asuvat muualla, mutta uuden kotipaikan hyväksyntä tuli yhden lapsen suusta huumorisävyisellä kommentilla: ”Sama se on, missä haluatte vanheta”. Ja onhan Kiviniemessä lasten, lastenlasten ja lastenlasten mukava viettää aikaa. Continue reading

Sillanrakentajan Terveysblogi on ollut tauolla, mutta nyt sinne on julkaistu Erkki Myllyharjun oma kokemus sappivaivasta ja sen leikkaushoidosta.

Kannattaa lukea, jos miettii oman vaivansa hoitamista tai jännittää leikkauksia. Apua on saatavilla ja toipuminenkin voi tapahtua yllättävän nopeasti-

Lue juttu ja muitakin blogissa julkaistuja kirjoituksia täältä.

 

Risto Autio oli jo nuorena päättänyt huolehtia isästään läpi tämän elämän. Taustalla oli auto-onnettomuus, johon kuusihenkinen perhe joutui matkalla isoisän hautajaisiin ja jossa Riston äiti kuoli ja isä loukkaantui vakavasti Riston ollessa 14 vuotias. Päätös piti. Nuoruusvuodet Risto asui isänsä ja siskojensa kanssa helsinkiläisessä koulussa, jonka vahtimestarina isä toimi. Vasta 28-vuotiaana Risto muutti lapsista viimeisenä pois kotoa. Sittemmin isä muutti asumaan Riston perheen kanssa kolmen sukupolven talouteen. Isä ja poika asuivat yhdessä kaikkiaan 45 vuotta!

Elämä sujui ihan mukavasti isossa talossa Hausjärvellä, jossa kaikille oli riittävästi omaa tilaa. Isän ja pojan läheinen suhde oli perua jo Riston lapsuusvuosien yhteisistä urheilu- ja muista harrastuksista. Isä oli ollut miellyttävä ja sosiaalinen mies, jonka kanssa oli ollut helppo tulla toimeen ja joka oli pärjännyt hyvin lasten ja lastenlasten kanssa. Kunnes tuli aika, jolloin isän luonteenpiirteet ja käyttäytyminen alkoivat muuttua, alkoholi tuli uutena asiana kuvioihin ja isän kyky saada kontaktia ihmisiin heikkeni. Muistikin alkoi pettää. Kaikille outo tilanne hämmensi. Välillä käytiin lääkärissäkin, mutta karismaattinen mies hurmasi hoitajat ja hämäsi lääkärit niin, että diagnoosia ei saatu tehtyä. Continue reading

Bongasin Pirkko Heimon Hämeenlinnan kaupungin järjestämällä järjestötorilla, jossa hän oli kertomassa SPR:n vapaaehtoistoiminnasta Kastellissa piipahtaneille kaupunkilaisille. Iloinen Pirkko oli nappivalinta tehtävään, sillä hän on SPR:n ainaisjäsen toimittuaan järjestössä jo 30 vuotta. Pirkko tuntee oman kokemuksensa kautta hyvin SPR:n vapaaehtois- ja avustustyön eri muodot. Hän on järjestänyt arpajaisia ja myyjäisiä, kerännyt rahaa avustuskohteisiin ja hoitanut SPR:n veripalvelussa kahvituksia. SPR:ssä viihtymisen syyksi hän mainitsee sen ”kansanomaisen meiningin”.

pirkko-heimo_web_by-terttu-hakkila

Pirkko Heimo

Hyödyllinen ”kahvikuppituntemus” syntyi monivuotisessa sotilaskotityössä, jossa hän kertoo olleensa mukana ”sadoissa” leiri- ja muissa kahvituksissa. Sotilaskotityö oli Pirkosta ”aikansa kivaa”. Pirkon periaate vapaaehtois- ja auttamistyössä on, että homman on tunnuttava kivalta ja vaihtelu on paikallaan.

Pirkko keksii ja toteuttaa ”omapäisiä avustusjuttuja”, joista esimerkkinä rahan kerääminen Ukranaista Karjalaan paenneiden lääkkeisiin. Parhaillaan on menossa Terveyskeskuksen lehtien vaihto tuoreisiin. ”Tästä tulikin vähän isompi juttu”, toteaa Pirkko idean äiti. Yksistään Pääterveysaseman 3 krs:n odostustiloissa on seitsemän lehtipistettä. Uusia lehtiä kerätään SPR:n toimistoon, josta ne toimitetaan eteenpäin terveyskeskuksen asiakkaiden ajan kuluksi. Continue reading

Voi kunpa olisin tiennyt! Miksi ei ole kerrottu aiemmin? Ei tullut koskaan puheeksi! En minä vielä! Tarinoita on yhtä paljon kuin ihmisiä. Mistä on kysymys?

Osallistuin Hämeenlinnassa kaupungin ja yhdistysten organisoimaan tilaisuuteen, jossa kouluttaja Tiina Kuopanportti jakaa vanhusten hoidossa, AIRO-kansion kehittäjänä ja ikääntyvien vanhempien tyttärenä syntyneeseen asiantuntemukseensa perustuen arvokkaita neuvoja toimenpiteistä, joita tarvitaan siihen, että voidaan elää ”Omaa elämää loppuun asti”.

On olemassa useampia oikeudellisia keinoja, jotka estävät ajautumisesi oman elämäsi sivusta katsojaksi silloin, kun mahdollisesti olet menettänyt toimintakykysi korkean iän, sairauden, tapaturman tai vastaavan syyn vuoksi.

Ennakointi on tärkeää! Voit tehdä valtuutuksia, määritellä hoitotahtosi ja toiveesi hyvästä hoidosta ja jopa hautajaisjärjestelyistä. Näillä ohjaat ja yksinkertaistat asioittesi hoitoa, helpotat suuresti läheistesi ja omaistesi taakkaa ja säästät heidät vaikeilta päätöksiltä, arvaukslta ja monissa tapauksissa myös keskinäisiltä riidoilta. Continue reading

Laitan tähän pari esimerkkiä Muistiasiantuntijat ry:n julkaisusta ”Miten turvaan tahtoni toteutumisen” kannustukseksi tärkeiden asioiden hoitoon ennakolta ja ajoissa.

 Pirkko 66 v.  Arvo 81 v.

Mieheni sai yhtäkkisen sairauskohtauksen kesämökillä, halvaantui ja joutui sairaalaan pitkäksi aikaa. Hän oli hoitanut perheessämme raha-asiat aina aikaisemmin, kaikki laskut tulivat hänen nimellään ja hän oli ne aina maksanut koska hänellä oli selvästi isompi eläke kuin minulla. Osa laskuista oli suoraveloituksessa, mutta eivät läheskään kaikki. Ongelmaksi muodostui pian se, että kukaan muu ei päässyt mieheni tiliin käsiksi, minun oli maksettava laskut omalta pieneltä tililtäni. Lisäksi olisin halunnut luopua mieheni puhelinliittymästä, koska se on nyt täysin turha, mutta enhän minä voinut sitä lakkauttaa. Mieheni ei ollut tehnyt ennen halvaantumistaan mitään valtakirjoja. Mieheni oli tehnyt ainoastaan testamentin, mutta koska testamentti tulee voimaan vasta kuoleman jälkeen, ei se anna minulle nyt valtuuksia hoitaa mieheni omaisuutta.

Omistamme mieheni kanssa ison omakotitalon yhdessä täällä maalla. Mieheni on siirtynyt hoitokotiin asumaan, vierailen hänen luonaan päivittäin. Haluaisin myydä talomme ja muuttaa asumaan kaupunkiin lähelle mieheni hoitokotia. En oikein jaksa enää yksin hoitaa pihatöitä ja talvella lumitöitä. En kuitenkaan voi yksin myydä taloa. Mieheni ei enää ymmärrä myyntiasioita. Koska hän ei ole tehnyt edunvalvontavaltuutusta ja nyt se on jo liian myöhäistä, tulee näköjään ainoaksi vaihtoehdoksi hakea miehelleni edunvalvojaa, joka tulisi valvomaan hänen etuaan talon myymisessä. Kamala byrokratia tämän asian vuoksi. Jos mieheni olisi tehnyt edunvalvontavaltuutuksen ajoissa ja siihen kirjannut kiinteistöasiat, tilanne olisi niin paljon helpompi.

Järjestämme kouluttajan ja Airo-kansion kehittäjän Tiina Kuopanportin kanssa Suuntana100 -tilaisuuksia teemalla ”Omaa elämää loppuun saakka”. Tilaisuuksissa saat hyviä konkreettisia neuvoja ja käyttökelpoista kokemustietoa asiasta. Tiedosta on suuri apu ryhtyessäsi toimiin asioiden hoitamiseksi kuntoon ajoissa ennen kuin on myöhäistä. Vinkkien avulla voit välttää monta sudenkuoppaa ja ehkä säästää rahaakin.

Ensimmäiset tilaisuudet ovat Tampereella 30.11. Hervannassa Elokuvateatteri Cinolassa ja Lahdessa 15.12. Hiihtomuseon Voitto-ravintolan auditoriossa. Kannattaa osallistua ja ryhtyä ennakoiviin toimiin tässä tärkeässä asiassa.

Voit myös pyytää Tiinaa luennoimaan asiasta omalle sidosryhmällesi ja omalle paikkakunnallesi. Yhteystiedot airokansio.fi.

Muistiasiantuntijoiden sivut osoitteessa muistiasiantuntijat.fi. Sivuilta voit kahden euron hintaan tilata Miten turvaan tahtoni toteutumisen -julkaisun.

 

Liityin robotisaation ja keinoälyn mahdollisuuksiin optimisesti uskovien joukkoon, kun kuuntelin Tietotekniikan mahdollisuudet ja ihanuudet -tilaisuudessamme AiRo Island ry:n Cristina Anderssonia. Hän ryhtyi robotisaation ja keinoälyn puolestapuhujaksi oivallettuaan asian merkityksellisyyden kerätessään aineistoa yhdessä Jari Kaivo-Ojan kanssa kirjoittamaansa kirjaan BoHo Business Ihmiskunnan voitto koneelle.

Cristina halusi puhua meille vapaita vuosia viettäville asiasta, koska hänestä yksi robotisaation tärkeimmistä hyödyistä on nimenomaan mahdollisuus turvata tarvittavat ja riittävät hyvinvointipalvelut ikääntyvälle väestölle Suomessa ja muissa ongelman kanssa kamppailevissa maissa. Japanissa robotisaatiosta etsitään ratkaisua vanhenevan väestön ongelmaan. Maassa on laadittu erillinen robotisaatiostrategia, jollainen Cristinan mielestä tarvittaisiin myös teknologian kehittäjänä ja käyttäjänä edelläkävijänä tunnetussa Suomessammekin. Etelä-Koreassa ennustetaan ”joka kodista” löytyvän robotteja jo 2020!

img_7230Mitä sitten on tapahtunut, että robotit voisivat oikeasti toimia ihmisen kaltaisena toimijana ihmisten apuna ja korvaajina ihan uusissa tehtävissä. Robottien ohjelmoitu kyky oppia kehitetyn syväoppimisteknologian avulla on Cristinan mukaan ”suurin muutos, mitä ihmiskunta on tähän mennessä kokenut”. Robotteihin voidaan tallentaa valtava tietopankki, jonka perusteella Ne pystyvät tekemään vaativaa päättelyä talletetun ja niiden vastaanottamansa tiedon perusteella. Keinoaivojen avulla Ne suoriutuvat itsenäisesti erilaisista logistisista tehtävistä esim. vaikkapa lääkkeiden lajittelu ja jakelu. Keinoempatian ja keinotunteiden avulla robottien inhimilliset ominaisuudet tekevät Niistä yhä enemmän ihmisten kaltaisia. Tosin välinpitämättömyyttä, ilkeilyä tai muita ihmisillä ilmeneviä käyttäytymismalleja robotteihin ei ohjelmoida, mikä voi tasata ja jopa parantaa hoitotyön laatua. Robottien konenäkö mahdollistaa ihmisten tunnistamisen ja sen, että robotti voi seurata yhtä ihmistä. Robottien toimintakyky on jo nyt uskomaton. Konekädet pystyvät jopa rikkomaan kanamunan hellävaraisesti. Robotit eivät väsy vaan jaksavat toimia loputtomasti, kunhan saavat virtaa ja kunhan niittä huolletaan. Continue reading

Uskallatko vielä innostua? Tapasin yhdessä tilaisuudessa seitsemänkymppisen naisen, joka kysyi ihan tosissaan, että voiko tämänikäinen vielä innostua? Apua!
Jos olet innostuvaa laatua tai haluat rohkaisua, katso tämä Sampsa Simpasen Tampereella Täysii-seminaarissa pitämä vajaan parinkymmenen minuutin mittainen esitys, joka loppuu sanoihin ”Älä pelkää innostua”.
Nämä nauhoitukset ovat muuten mahtava tapa saada suoraan kotiin huippuesityksiä ja useimmiten ihan ilmaiseksi. Suosittelen!

Sampsa Simpanen | Entä jos ei vaan pysty kykenemään?

 

merja-riitta-ryynanen_soittaa-diempe-rumpuja_web_by-terttu-hakkila

Merja-Riitta Ryynäsen yksi uusi harrastus on Djembe-rumpujen soitto

Tapasin hiljattain eläkeläisen, jolta kysyin kokeeko hän elävänsä vapaita vuosia. Hänpä vastasi ”En todellakaan”. Samaan kysymykseen vajaan vuoden eläkkeellä ollut Hämeenlinnaan muuttanut Merja-Riitta Ryynänen vastasi viipymättä ”Kyllä, elän nyt oikeasti vapaita vuosia”. Tärkein asia aktiivisia ja täysiä päiviä elävälle Merja-Riitalle uudessa elämän vaiheessa on se, ”ettei tarvitse katsoa kelloa”.

Merja-Riitta sanoo, että auttamisen halu on häneen sisään rakennettu ominaisuus. Tämä on ohjannut Merja-Riittaa läpi elämän. Hän hakeutui hoitoalalle ja toimi erikoissairaanhoitajana mm. leikkaussalissa anestesiahoitajana, missä tarvittiin hänessä jo opiskeluaikana huomattua tavanomaisesta poikkeavaa kykyä kohdata ihmisiä vaikeissakin elämäntilanteissa.

Myös uusiin eläkepäiviin sisältyy monenlaisia mahdollisuuksia toisten auttamiseen. Merja-Riitan naapurissa asuva isä tarvitsee jo paljon apua selvitäkseen vielä omassa kodissaan. Merja-Riitta on rakentanut yhdessä kotisairaanhoidon, vapaaehtoisten, tuttavien ja sukulaisten kanssa isälleen toimivan hoitoringin, johon hän osallistuu itsekin mielellään. He käyvät edelleen viikoittain isän kanssa isälle jo nuoresta rakkaiksi tulleissa kuoroharjoituksissa, sekä konserteissa. Näistä he molemmat saavat iloa ja muistisairas mies pystyy eläytymään kappaleisiin muistaen myös sävelet ja sanat. Continue reading

img_6344

Kiinnitin Hämeenlinnan Kastellin järjestöfoorumissa huomioni pirteään ja värikkääseen klovniasuun pukeutuneeseen naiseen, joka kertoi toimivansa vapaaehtoisena senioriklovnina. Merja-Riitta Ryynänen suostui mielellään jakamaan tarinansa ja niinpä tapasimme Merja-Riitan upeassa vanhaan panimoon rakennetussa kodissa, jossa kaikki tuntui olevan harkitusti paikoillaan. Tähän oli päästy, kun Merja-Riitta ja hänen miehensä olivat luopuneet kodistaan Tampereella ja muuttaneet Hämeenlinnaan Merja-Riitan kotikaupunkiin. Turhasta ja uuteen kotiin sopimattomasta tavarasta oli luovuttu jakamalla niitä lapsille, sukulaisille, kummilapsille ja tuttaville niin ettei mitään oltu jouduttu hävittämään. Kaikki tärkeät ja merkitykselliset asiat oli tuotu uuteen kotiin, josta näin rakentui harmoninen ja viihtyisä uuteen elämänvaiheeseen sopiva koti.

Senioriklovni-toiminnan Merja-Riitta löysi etsiessään uuteen elämäntilanteeseen ja asuin kaupunkiin sopivia harrastuksia ja aktiviteetteja. Continue reading

Enter ry:n vapaaehtoisena ohjaajana toimiva Jukka Tamminen opastaa senioreita tietotekniikan käyttöön Keravan kirjastossa

Enter ry:n vapaaehtoisena ohjaajana toimiva Jukka Tamminen opastaa senioreita tietotekniikan käyttöön Keravan kirjastossa

Tietojenkäsittelytieteen maisteriksi 1980 valmistunut ikinörtiksi tituleerattu Jukka Tamminen on kovan tason tietotekniikan ammattilainen. Vaiherikas työura vaihtui vapaisiin vuosiin vuonna 2011. Kiinnostus tietotekniikan ratkaisuihin ja kehitykseen ei ole eläkepäivinä laantunut. Hän seuraa päivittäin esim. tekoälyn ja robotiikan kehitystä ja osallistuu aktiivisesti keskusteluihin sosiaalisessa mediassa. Saan tapaamisessamme ytimekkään tietoiskun tietotekniikan viimeisimmistä tuulista: esim. Jukkaa suuresti ilahduttavista läpimurtoaan tekevistä oppiviin hermoverkkoihin pohjautuvista tietojärjestelmistä ja ohjelmoinnin lähes tarpeettomaksi tekevistä neurotietokoneista. Kuulostaa lupaavalta! Ehkä tietojärjestelmien tekemisen tehokkuus nousee ja käytettävyys paranee. Varmasti tulee myös paljon ihan uudenlaisia palveluita. Edellytyksenä on, että vanhoista elinkaarensa päähän jo tulleista järjestelmistä voidaan lopultakin luopua ja luoda ennakkoluulottomasti uudenlaisia näihin kehittyneempiin teknologioihin perustuvia ratkaisuja. Tämä mahdollistaisi hallituksenkin peräänkuuluttaman todellisen digiloikan.

Jukka Tamminen tekee vapaaehtoistyötä Enter ry:n opastajana, yllättäen osittain itsekkäistä syistä. Opastaessaan senioreita Keravan kirjastossa ja erilailaisilla kursseilla hän samalla pitää yllä omaa tietämystään ja osaamistaan. Opastus- ja ongelmanratkaisutilanteissa eteen tulee mitä erilaisimpia laitteita, käyttöjärjestelmiä ja ohjaimia. Niiden asentaminen, kytkeminen toisiinsa, päivittäminen uudempiin versioihin sisältää paljon kitkaa. Continue reading

Elokuvahistorioitsija Kari Uusitalo valmisteli 8.9.2016 pidettyyn Suuntana100 -tilaisuuteen ”Elokuvasta huvia vapaisiin vuosiin” uskomattoman esityksen ”Valoisat vanhukset Suomi-elokuvassa”.

Kari Uusitalo Suuntana100 -tilaisuudessa

Kari Uusitalo esiintyi Suuntana100 -tilaisuudessa 8.9. aiheenaan ”Valoisat vanhukset Suomi-elokuvassa”

Elävää kuvaa koko elämänsä elänyt mies oli kesän aikana käynyt läpi koko Suomi-elokuvan tuotannon ja etsinyt elokuvista upeat vanhusroolit ja niiden esittäjät. Näin saatiin kuulla ja tallennettua elokuvahistoriaa aivan uudesta Suuntana100 -näkökulmasta. Esitys löytyy YouTubesta Suuntana100 -kanavasta.

Tilaisuudessa saimme myös katsoa pätkän 1954 Väinö Linnan ohjaamasta OPRI-elokuvasta, joka mainiosti antoi perspektiiviä nykyiseenkin vanhustenhoitoon. Elokuvaa on vielä saatavana dvd-tallenteena nettikaupoista noin 10 euron hintaan. Suosittelen tilaamaan ja katsomaan! Näin aion itsekin tehdä. Mainio valinta Suomi-elokuvatuotannon perinpohjaisesti tuntevalta Karilta. Hän on kirjoittanut Suomen elokuvahistorian vuodesta 1896 vuoteen 1969. Wikipediasta löytyy lisää tietoa Uusitalon julkaisuista ja urasta. Nyt hän 83-vuotiaana viettää vapaita vuosiaan, mutta seuraa elävää kuvaa aktiivisesti.

Olen kiitollinen, että tämä Suuntana100 -teematilaisuus toteutettiin ja että saimme Kari Uusitalon sinne puhujaksi. Esiintymässä olivat myös ääni- ja laulutaiteilija Eero Sinikannel ja näyttelijä-laulaja Pirkko Mannola. Tilaisuudesta tuli lupaustemme mukaan ainutkertainen!

Elokuvista huvia vapaisiin vuosiin – Suuntana100 niin hyvin kuin suinkin

Terttu Häkkilä

Linkit:

Kari Uusitalon esitys 8.9.2016 ”Valoisat vanhukset Suomi-elokuvassa” Suuntana100 -tilaisuudessa Elokuvasäätiön Auditoriossa

Kari Uusitalon Suuntana100 Onnistumistarina

Wikipediassa Kari Uusitalosta

Elonet Kansallisen audiovisuaalisen instituutin ylläpitämä internet-sivusto, joka sisältää kattavat tiedot suomalaisista elokuvista, sekä tietoja niiden tekemiseen liittyneistä henkilöistä ja yrityksistä.

FitLine OptimaalisettiMonesta eri suunnasta tulleiden havaintojen perusteella olen päätynyt kokeilemaan FitLinen luonnollisia ravintolisiä ja aion aloittaa CellReset -kehokuurin 12.9.

Olen nyt nauttinut aamu- ja iltajuomina FitLine Basicis-juomaa, Activizea ja Restoratea sekä itse täysmaidosta valmistamaani jugurttia, johon olen lisännyt ainakin reilusti maitohappobakteereita sisältävän FitLine jugurttijauhon.

Koen tarvitsevani lisäravinteita seuraavista syistä:

  • kohtuullisen hyvistä ruokailutottumuksistani huolimatta en koe saavani ruoastani riittävästi tarvitsemiani ravintoaineita

  • yksinelävän ei tule aina valmistettua kunnon aterioita, joten turvaudun liian usein herkutteluun, epäterveellisiin välipaloihin ja eineksiin

  • edelleen riittämättömän liikunnan vuoksi aineenvaihduntani on ehkä vähän laiskanpuoleinen

  • astmaan tarvitsemani kortisonilääkityksen vuoksi ihoni on ohentunut

  • astman aiheuttaman keuhkojen kapasiteetin supistuminen vaikuttaa hapensaantiin ja sitä kautta soluaineenvaihduntaan, mikä näkyy esim. selluliitin kertymisenä reisiin

  • energiatasoni on laskenut ja nukun vuorokaudessa yli 10 tuntia, mikä ilmeisesti on vähän liikaa tai ainakin turhaa

  • en ole saanut makeanhimoani kuriin.

Continue reading

Supernaiset -kiertueen kuva

Supernaiset -kiertueen kuva

Olen menossa tapaamaan Pirkko Mannolaa, monien suomalaisten ikisuosikkia hänen kotiinsa! Media on juuri tapaamispäivänämme hehkuttanut Pirkon kihlautumista Göran Stubbin kanssa. Eevan kannessa on upeat kuvat Pirkosta ja monen sivun juttu hänestä. Jätän kameran autoon! Arvuuttelen ovikelloa soittaessani, että mistähän vielä löytyisi jutun juurta. Oven avaa iloinen, ystävällinen ja juuri kiireessä kotiutunut ihana Pirkko! Juomme kotoisasti kahvia ja ryhdymme innokkaasti juttelemaan kuin vanhat tutut.

Onnittelen Pirkkoa kihlauksesta. Pirkko eli leskenä seitsemän vuotta. Onni uudesta rakkaasta tuo ilon Pirkon koko olemukseen. Pari tuntee toisensa jo kuusikymmentäluvulta. Pirkko muistelee, että pientä ihastusta oli ilmassa jo silloin, mutta Pirkko oli valintansa tehnyt. Åke Lindmanista tuli hänen aviomiehensä. Liitto kesti Åken kuolemaan asti. Viimeiset vuodet sairaan puolison rinnalla olivat raskaat. Suuri suru ja kaipaus ovat vaatineet oman aikansa. Pirkon ja Åken kiinnostavan ja vaiherikkaan yhteisen tarinan voi lukea tuoreesta Minä ja Åke -kirjasta.

Nyt on uuden liiton aika. Pirkko kertoo, että rinnalle on löytynyt ihminen, jonka kanssa voi jakaa iloja ja suruja. He käyvät Göranin kanssa ahkerasti erilaisissa kulttuuritapahtumissa, joihin kuuluvat myös innokasta urheiluvaikuttajaa kiinnostavat urheilutapahtumat. Yhdessä on aiempaa luontevampi lähteä. Jossain haastattelussa Pirkko totesi, ettei ollut ymmärtänyt kuinka yksinäinen hän oli aiemmin ollut. Pirkko kertoo itse ehdottaneensa kahville menoa kun tapasi ohimennen Göranin Tapiolan raitilla. Ja kosinnassakin hän oli aktiivinen. Muidenkin kannattaa Pirkon tavoin rohkeasti tehdä aloitteita ja kulkea avoimin mielin. Continue reading

Marco Lundberg Jenkkapirtillä

Uusi tangokuningas sai kansan hurmioon lavatansseissa Jenkkapirtillä. Kiva käydä kerran kesässä katsastamassa miten lavatanssiperinne elää ja osallistua itselle sopivalla tavalla katselijana, kuuntelijana, tanssijana!

Tanssikansaa oli paikalla satamäärin! Mukaan mahtui monenlaista menijää. Valtaosa olivat selvästi innokkaita tanssinharrastajia hienoine mekkoineen ja asianmukaisine tanssikenkineen. Yllättävän paljon menossa mukana oli ikäihmisiä. Ihailla täytyy tanssikansan kuntoa, taitoa ja iloa. Upea elinvoimaa lisäävä harrastus, johon ikä ei ole esteenä. Continue reading

Jukka Stolt harjoittelee ahkerasti juostakseen puolimaratonin mukanaan juoksukärryt, joissa istuvat vuorotellen Saaristen koulun erityislapsista kootun joukkueen jäsenet.

Jukka Stolt harjoittelee_web_by Terttu Häkkilä_0024

Jukka Stolt valmistautumassa juoksuhaasteeseensa

Harjoittelu on ollut käynnissä jo keväästä asti. Osa harjoituksista tehdään yhdessä lasten kanssa, jotta he tottuvat olemaan kyydissä. Osa harjoittelusta tapahtuu Kotosalla-talon kuntosalilla juoksumatolla.

Oleellisin osa harjoittelua on juoksu kärryjen kanssa niin, että kärryissä onkin kyydissä 40 kilon multasäkki. Kävin seuraamassa harjoitusta Hämeenlinnan maratonreitillä. Aina iloinen ja hyvää motivaatiota uhkunut Jukka paineli menemään mottonaan ”niin hyvin kuin suinkin”. Siinä on hämeenlinnalaisia ihmettelemistä riittänyt, kun Jukka on painellut pitkin rantaraittia multakärryjä työntäen.

Hyvältä näyttää! Eikä vaikeasti vammautuneella itsensä juoksukuntoon kuntouttaneella Jukalla ole ollut tapana laistaa vaikeita paikkoja. Vammautumisensa jälkeen hän sisulla juoksi toisen maratonjuoksunsa. Nyt edessä on uusi hieman erilainen haaste! Painavia kärryjä työntäessä käsiä ei voi käyttää vauhdittamaan menoa. Continue reading

Osallistuin Hämeenlinnan Liikuntahalliorganisaation järjestämään kävelytestiin Kaurialan urheilukentällä. Testiin osallistujia oli neljä. Ikähaarukka oli 60-85 vuotta.

Lähdimme ohjeen mukaan kulkemaan kenttää ympäri tavoitteena kävellä kilometrin matka niin nopeasti kuin mahdollista. Jäin porukasta, joka oli minua selvästi iäkkäämpää, heti alkumetreillä. Kävelyajaksi tuli 9:35, joka riitti kuitenkin 3-kuntoluokkaan eli tulos oli ikäryhmässäni 60-69 vuotta keskimääräistä parempi tulos. Continue reading

Osallistuin keväällä Hämeenlinnan Muistiyhdistyksen Asiaa aivoterveydestä -tilaisuuteen. Muistiyhdistys oli kiinnostavasti valinnut aiheen käsittelyyn liikuntateeman. Paikalle oli kokoontunut iso joukko asiasta kiinnostuneita ihmisiä enemmistönä eläkeikäiset.

Puheen aloitti esittelyjen jälkeen toiminnanjohtaja Juha Liedes hämeenlinnalaisesta Lasten liikunnan tuki ry:stä. Tehtävänä on liikuttaa kaikkia ihmisiä tasapuolisesti, korkealla ammattitaidolla ja liikunnan ilon kautta. Tavoitteena on lasten innostaminen elinikäiseen liikuntaan. Tämä on hyvä tavoite, sillä lapsena aloitettu liikunta antaa terveyttä aina vanhuuteen asti.

No liikuitpa lapsena paljon tai vähemman peliä ei ole hävitty, sillä UKK Instituutti on todentanut, että myös nuoruudessa ja keski-iässä harrastettu aktiivinen liikunta on hyödyllistä ja vaikuttaa myös muistisairauksien riskiä pienentävästi vanhuusiässä. Continue reading

Pärnu by Terttu Häkkilä_Tervis_4865 (2)Pärnu on vanha kylpyläkaupunki, jonka ilmasto, kauniit puistot, upeat rannat ja maineikkaat kylpylät ovat vetäneet terveysmatkailijoita puoleensa jo vuosisatoja.

Kylpylämatkat Pärnuun ovat ympäri vuoden suomalaisten eläkeläisten suosiossa. Kesäkuukaudet vetävät kaupunkiin lomalaiset ja nuorisoa.

Valmismatkoja tarjoavia matkatoimistoja löytyi Google-haulla ”Pärnun kylpylämatkat” useita kymmeniä suuria ja pieniä. Matkatoimistot räätälöivät myös matkoja erilaisten yhdistysten ja ryhmien tarpeisiin. Lomaviikollamme Pärnussa ja Tervis-kylpylässä oikein vilisi suomalaisia ikäihmisiä.

Valmismatka taittuu helposti isommallakin porukalla kotikaupungista bussilla suoraan Helsingin satamaan ja Tallinnan satamasta perille kylpylän ovelle asti. Matkatavarat ja tuliaiset kulkevat kätevästi autossa. Laivassa ei tarvitse huolehtia matkatavaroista. Liikuntarajoitteisetkin selviävät mukana matkassa.

Juttelin Jyväskylässä toimivan Hopealaiset-ryhmäläisen kanssa Continue reading

Kirjoitukset lajiteltuna