hyvinvointia ja elinvoimaa vapaisiin vuosiin

Terttu Häkkilä

Eipä ole tullut mieleen juurikaan pitää huolta silmistäni. Joskus olen lukenut ja kokenut, että mustikoiden syöminen on hyväksi näölle! Silmälaseja olen lukiovuosista alkaen uusinut ja vahvuuksia on nostettu aina aika ajoin, kun näkö on huonontunut. Ja kivahan oli aina välillä saada uudet upeat kehyksetkin!

Uudet silmälasit Nisseniltä tarjoushintaan!

Uudet silmälasit Nisseniltä tarjoushintaan!

Uusia silmälaseja sovitellaan Nissenillä!

Uusia silmälaseja sovitellaan Nissenillä!

Olen syönyt elämäni aikana paljon kortisonia lapsesta asti sairastamani astman vuoksi. 90-luvun alussa näkötarkastuksessa silmistäni löytyi alkava kaihi. Vasta vuonna 2008 kaihi eteni siihen pisteeseen, että jouduin kaihileikkaukseen. Leikkaus oli nopea pari tuntia kestänyt toimenpide ja taas porskuttelin eteenpäin tähtisilmin tekolinssit loistaen. Nyt kymmenen vuotta myöhemmin on tullut keinolinsseihin jälkisamentumaa, joka vaatisi poiston laserilla. Continue reading

Kokosimme tähän yhteenvetoa vuoden 2018 toteutuneista ja tulevista aktiviteeteista helpottamaan Sinua saamaan kokonaiskuvan sivustolla eri valikoissa julkaistuista asioista.

Suuri ilonaihe ja merkkipaalu yhdistykselle oli STEA:lta heinäkuussa saatu Pienavustus, jolla pystyimme rahoittamaan toiminnanjohtajalle uuden tämän päivän vaatimukset täyttävän tietokoneen, markkinointia ja muutamia aktiviteetteja syksylle. STEA:lle on tehty avustusanomus vuosien 2019-2021 toiminnan rahoittamisesta. Pidetään peukkuja, kun pää on saatu auki ja toimintamme todettu tuen arvoiseksi.

Kevään ja kesän suuri panostus oli Tarja Niskasen Muotitalon tarinan saattaminen nettisivustoksi tarjaniskanen.comTämä tarina kuten kaikki muutkin ovat merkityksellisiä niille, joista ne kirjoitetaan ja heidän lähipiirilleen sekä useimmiten myös yhteiskunnalle. Niin tämäkin Suomen naisten yrittäjyyttä, vientiä, vaateteollisuutta ja erityisesti osaamista ja luovuutta avaava tarina, jota kannattaa jakaa eteenpäin. Jatketaan tarinoiden kirjoittamista! Continue reading

Suuntana100 Onnistujia on jo lähes 50 ja nyt on Onnistujien omasta aloitteesta käynnistetty Onnistujien Vertaistapaamiset. Aloitamme Pärnusta ja sitten jatkamme Hämeenlinnasta ja Lahdesta, joissa molemmissa on yli 10 Onnistujaa.

Yhteenveto toimintatavasta

Tapaamisiin kutsutaan mukaan paikkakunnan Onnistujat, vieraiksi yhdistyksen jäsenet, Onnistujia muilta paikkakunnilta, tapaamisen teeman mukaisia alustajia ja mahdollisia testattujen palvelujen tarjoajia. Toiminnanjohtaja osallistuu mahdollisuuksien mukaan tai lähettää videoalustuksen.

Tapaamisille etsitään sopiva pitopaikka. Tapaamisille sopiva rytmi voisi olla talvikautena kerran kuussa. Kokoonkutsujana toimii paikkakunnalta nimetty yhteyshenkilö.

Tapaamiset pidetään vapaa- ja pienimuotoisina aihealuetta syventävinä keskustelutilaisuuksina.

Tapaamisten aihealueita voivat olla esim.

  • Suuntana100 -toiminnan kohteena olevista viidestä elinvoiman osa-alueesta (fyysinen, sosiaalinen, älyllinen, tunne-elämä ja henkisyys) löytyy runsaasti sopivia keskustelun aiheita. Yhdistys tuottaa myös lyhyitä videoalustuksia tapaamisiin.

  • Tapaamiseen voidaan valita teemaksi yksi Onnistumistarina, jonka pohjalta keskustelua tarinan hyvinvointia edistävästä teemasta (vapaaaehtoistyö, musiikki, puutarhanhoito, yrittäminen eläkkeellä, talousasiat yms. yms.) Tarinoiden kategorioista suuntana100.fi -sivuilta löytyy aihealueita.

  • Paikkakunnan omat Onnistujat voivat alustaa valitsemastaan omasta teemasta, esim. kirjoittaminen, yhdistystoimminta, omat kirjat, harrastukset.

  • Tapaamisiin kutsutaan vieraiksi Suuntana100 Onnistujia muilta paikkakunnilta

  • Suuntana100 blogikirjoituksista löytyy keskustelunaiheita

  • Tapaamisiin löytyy varmasti myös erilaisia vierailijoita ja asiantuntijoita alustamaan jostain kiinnostavasta elinvoimaan liittyvästä aihealueesta.

  • Tapaamisten alustajiksi voidaan kutsua myös Suuntana100 Onnistujille kohdennettuja palveluja tarjoavia yrityksiä.

  • Suuntana100 -toimintaan kuuluu erilaisten palvelujen testaaminen ja niistä kirjoittaminen. Paikkakunnan Onnistujia voidaan ”valtuuttaa” palvelujen testaajiksi niin, että testauksesta syntyy blogikirjoitus. Vain myönteisiä testaustuloksia raportoidaan.

Continue reading

Pärnus julgustati mind oma S100 EDULUGU raames kirjutama mehest, kes on Eesti ajaloo eri aegadel kogenud õudusi, kuid nüüd veedab rahulikult oma vaba vanaduspõlve. See mees oli arglikult lubanud rääkida oma elu läbielamistest Eesti eri ajajärkudel. Läksime sõbraga temaga kohtuma veidi pinges, sest polnud kindlad, kas saame piisavalt eesti ja vene keelt kõneleva mehe jutust aru. Meie vestlus läks siiski hoogsalt ja sujuvalt ja üllatades tõdesin, et mehe jutt oli täiseti arusaadav.

Öeldakse, et Eesti on salatud saatustega maa. Mõnede inimeste läbielatu on nii raske, et sellest ei soovita isegi rääkida. Vanemad inimesed ei suuda ka tänapäeval loota inimestesse.

Leho Raid

Leho Raid

Laua ääres istub pikk tumedapäine ja heas vormis mees, kes nädala pärast saab 80-aastaseks. Ta vaatab mulle sõbralikult otsa ja on otsustanud jagada oma eluloo esimest korda võõrastele. Seda vestlust juhtiv mees suunab teema Siberi kogemustele ja nii see jutt hakkab veerema.

Pärnus, 1938.a. aedniku pere sündinud poisslaps Leho Raid Küüdotatud koos isa ja oma raseda emaga Siberi. Isa ja mehed pandi ûhte rongi ja naised lastega teise rongi. ”Meie söit kestis kuni Novosibirskini. Reis toimus looma vagernites, mill aknad olid trellitatud ja 60-70 inimest vagunis. Rong jöudis Siberi joe Obi juurde”.

Seal lahti meid laeva pede ja söitsime alla umbes 200-250 km. Jöudsime Siberi kûlla Krivoseino – see oli jaotuspunkt. Muist siidi kolhoesidesse, meid hinleshoosi – kuhu oli veel söita 35-40 km. s.o Kipneiska sadam, kus hoiti vaigu vaate. Sealt edam 17-18 km kus hokkes männimets (Taiga). Siin oli Bares, kus olid elamiseks barakeid (s.o pikk hoone kus keskel on korridor ja kahel pool toad). Tööks naistel oli vaigu korjamine. Täiskasvanud sunniti rasketele metsatöödele. Asukoht Tomski oblost, Krivoseinsni rajoon, Nikolski asula, Himleshoz

Kuupäev 14.6.1941 on mehel selgelt meeles. Samal ajal küüditati Eestist Siberisse veel 10000 inimest. Mehe isa sai 8 a p§§ 58-14 ehedi vangilaagriss. Continue reading

Viron Pärnussa Suuntana100 Onnistumistarinansa jakaneet kannustivat minua kirjoittamaan tuntemansa Viron historian kauhuja kokeneen nyt leppoisampia vapaita vuosia viettävän miehen tarinan. Mies oli kannustettuna varovasti ilmaissut mahdollisesti voivansa kertoa elämänsä vaiheista Viron historian eri vaiheissa. Menimme ystäväni kanssa tapaamiseen jännittyneinä, sillä ei ollut varmaa pystyisimmekö ymmärtämään viroa ja venäjää puhuvaa miestä. Keskustelu lähti kuitenkin hyvin käyntiin, asiaa alkoi tulla ja ihmeekseni avustettuna sain selvää kertojan elämän vaiheista.

Viron sanotaan olevan vaiettujen kohtaloiden maa. Monien ihmisten kokemukset ovat niin vaikeita, ettei niistä ole haluttu puhua. Vanhempien ihmisten on vielä tänäkin päivänä vaikea luottaa ihmisiin. Tämän kertomuksen saamme julkaista Leho Raidin luvalla hänen nimellään.  (Kertomus on käännetty viron kielelle) Continue reading

Kuvassa Tarja Niskanen, Terttu Häkkilä ja Jouko Niskanen Kuva Kari Raita

Kuvassa Tarja Niskanen, Terttu Häkkilä ja Jouko Niskanen
Kuva Kari Raita

Lauantaina 28.7.2018 julkistin Pärnussa Tarja ja Jouko Niskasen kesäjuhlassa Niskasen yrittäjäperheen ja Linnasen turkissuvun kolmatta polvea edustavan, menestyneen suunnittelijan ja naisyrittäjän Tarja Niskasen Muotitalon tarinan. Julkistus oli ajoitettu juhlistamaan Tarja ja Jouko Niskasen 50-vuotis hääpäivää!

Muotitalon tarina on koottu nettisivustoksi tarjaniskanen.com. Projektissa päädyttiin nettisivuston rakentamiseen aineiston suuren määrän vuoksi. Sivustolla on Niskasten arkistojen kätköistä digitoituna satoja valokuvia, lehtiartikkeleita ja dokumentteja täydennettyinä Tarja Niskasen kommenteilla ja äänitteillä. Sivustolla on runsaasti Terttu Häkkilän tuottamaa aineistoa upeista keskusteluista Tarja ja Jouko Niskasen, heidän lähipiiriin ja kumppaneihinsa kuuluneiden henkilöiden kanssa. Tarinan kruunaa isoäiti Tarja Niskasen ja hänen tyttärentyttärensä Jenny Alhon videolle talletettu keskustelu.

Tarinat ovat merkityksellisiä niille, joista ne kirjoitetaan sekä heidän läheisilleen, jälkipolville, ystävilleen ja verkostoille. Tarja Niskasen tarina on tärkeä myös Suomelle, suomalaisille yrittäjille, turkisteollisuudelle ja erityisesti nykyisille ja tuleville vaatealan toimijoille. Continue reading

Olin kameran kanssa seuraamassa Suuntana100 Onnistujien Jukka Stoltin ja Sami Ylämurron Seinähullut -hyväntekeväisyysprojektin haastejuoksua Military Run -tapahtumassa Parolannummella.

Miehet lähtivät matkaan motolla

KAIKKI ON MAHDOLLISTA – USKO JA TAHDO!

Molemmat selvisivät maaliin hyvävoimaisina, mutta likaisina. Uskomaton suoritus kummaltakin aivovammaiselta hyvän asian puolesta. Video löytyy YouTubesta Suuntana -kanavasta. Continue reading

Olen seuraillut useana vuonna Hartolassa mökillä vieraillessani mökkisaaren niemessä yksin kesät-talvet viihtyvää naista, joka näyttää kulkevan mökille mopolla ja selviytyy venematkoista tyrskyissä ja tyvenessä. Haastattelupäivänä hän tarpoo potkukelkan kanssa jäällä ”umpihangessa”. Pysäytän hänet ja aloitan tutustumisen Saila Kuroseen.

saila-kuronen_hartolassa_web_20180325-11

Saila Kuronen mökkeilee kesät-talvet

Yksin kulkemisen syyksi paljastuu Sailan jääminen leskeksi vuonna 2009. Pariskunta oli hankkinut saarimökkinsä vuonna 1995 ja rakentanut sinne uuden päämökin 1998. Saila ”tykkää luonnosta, haluaa olla ulkona ja puuhastella mökillä tavallisia arkiaskareita”. Hän ei halunnut luopua mökkeilystä yksin jäätyään. Mies ehti ennen kuolemaansa neuvoa alkuun.

Saila päätti opetella pärjäämiseen vaadittavat taidot. Nyt hän osaa ajaa moottorivenettä, käyttää moottorisahaa, klapikonetta, pystyy kairaamaan jäähän reiät ja tekemään korjaustöitä. Ylpeänä hän kehuu rakentaneensa vessan uudet rappuset. Continue reading

Suuntana100 ry on mukana Suuntana Elämän uudessa Seinähullut Seinällä hyväntekeväisyyshankkeessa. Seuraavaksi Seinähullut Seinällä tempaisevat osallistumalla Parolannummella Hattulassa 26.5. järjestetettävään Military Run -juoksutapahtumaan.

military-runAivovammaiset Seinähulluiksi julistautuneet Jukka Stolt ja Sami Ylämurto haastavat itsensä osallistumalla juoksuun, joka tarjoaa korkeuseroja, vettä, mutaa, esteitä ja tietenkin armeijamiljöön juoksemiseen. Miehet ovat vammauduttuaan joutuneet opettelemaan lähes kaikki ihmisen perustoiminnot uudelleen – syömisen, puhumisen, kävelyn, juoksun ym. ym. – kaikki ei olekaan itsestään selvää! Siitä huolimatta aiomme lähteä juoksemaan ja voittamaan esteitä – kaikki on mahdollista -usko ja tahdo!”

Seinähullut Military Runilla on tarkoitus osana Seinähullut Seinällä hyväntekeväisyyshanketta auttaa aivovammaisia ja heidän läheisiään tarjoamalla heille vertaistukea ja aktiviteetteja. Continue reading

Jukka Stolt on käynnistänyt uuden hyväntekeväisyysprojektin yhdessa Sami Ylämurron kanssa. Nyt nämä Suuntana100 Onnistujat aivovammaiset ”Seinähullut” nousevat seinälle, sillä heidän mielestään ”kaikki on mahdollista, kun uskoo ja tahtoo”.

Projektin tarkoituksena on tarjota Hämeenlinnan alueen aivovammaisille ja heidän läheisilleen vertaistukea ja aktiviteetteja.

Jukka Stolt nousee seinälle Hämeen kiipeilykeskuksessa Hämeenlinnassa

Jukka Stolt nousee seinälle Hämeen kiipeilykeskuksessa Hämeenlinnassa

Ylhäällä!

Ylhäällä!

Sami Ylämurto trenaa kiipeilyä säännöllisesti

Sami Ylämurto trenaa kiipeilyä säännöllisesti

sami-ylamurto-seinalla_web_8261

Näin Jukka ja Sami perustelevat käynnistämäänsä hanketta: Continue reading

Eila Pienimäki Pärnun konsertissa 2018

Tapaan Eila Pienimäen Pärnussa, missä hänellä on kolmena iltana esiintyminen suomalaisten suosimissa kylpylöissä. Saleihin kerääntyy ilta illan jälkeen Eila Pienimäen ihailijoita. Osa kuulijoista on 79-vuotiaan taiteilijan ikätovereita, jotka ovat olleet laulajan tanssilavakeikoilla jo yli kuusikymmentä vuotta sitten. Laulajan ura alkoi 16 vuotiaana solistina vanhimman veljen Mauno Pienimäen orkesterissa. Kansallinen ura käynnistyi kun iskelmälaulukilpailussa tuli voitto yleisön ja tuomariston äänillä. Esiintymisen ilo ei ole taiteilijalta hiipunut. ”Äänikin on säilynyt”, kommentoi yksi idoliaan koko ikänsä kuunnellut fani. ”Ihana ilta”, kommentoi laulaja edellisen illan konserttia. ”Lavalla olo on vapaa, kuin lämpimässä sylissä. Yleisön avoimuus ja läsnäolo on käsin kosketeltava. Esiintyminen on aina valtavan suuri ilo, ilo siitä, että voi antaa ihmisille hyvää mieltä.” Continue reading

Tapaan Sami Ylämurron Aivoviikon tapahtumassa Hämeenlinnan Goodman-ostoskeskuksessa. Alueen aivovammaisille palveluja tarjoavat yhdistykset edustajineen ovat koonneet Aivohoitola-standille informaatiota erilaisten aivovammojen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Sami on mukana kertomassa Aivovammaliiton toiminnasta ja jakamassa kokemustietoa elämästään oman kiipeilyonnettomuudessa tulleen aivovammansa kanssa.

Sami Ylämurto kohtaa diagnoosinsa päivittäin nähdessään peilistä otsassaan olevan arven.

Sami Ylämurto kohtaa diagnoosinsa päivittäin nähdessään peilistä otsassaan olevan arven.

Nappaan Samin sivummalle haastattelua varten. Sami on energinen ja urheilullinen kaveri, joka avoimesti puhuu elämäntilanteestaan. Hän kertoo vammautumisestaan kiipeilyonnettomuussa. Otsalohkoon tulleen vaurion perusteella sairaalan neurologit diagnostisoivat hänet ”agressiiviseksi hulluksi”. Diagnoosinsa Sami kokee epäoikeudenmukaiseksi papereiden ja oppikirjojen perusteella laadituksi elinkautistuomioksi.

Samista tuli yhtäkkiä nuori eläkeläinen, jonka taloustilanne muuttui oleellisesti. Vakuutuksesta saatu korvaus ei riittänyt pitkälle. Eikä nuorelle ollut vielä työelämästä ehtinyt paljonkaan kertyä eläkettä. Asuntolainalla rahoitettu asunto myytiin, mutta lainaa jäi vielä vuosiksi jäljelle. Sami päätyi asumaan omaan asuntoonsa vuokralaisena. Autosta piti luopua. Toimeentulo on nyt niukka. Sami on saanut ymmärtää, että vammautuneen kuuluukin olla köyhä.

Mutta urheilutaustainen mies ei ole jäänyt huoliin piehtaroimaan. Hän on löytänyt itselleen sopivan liikuntamuodon pyöräilystä. Sami kertoo pyöräilevänsä vuodessa 5000 kilometriä ja lähtevänsä liikkeelle säässä kuin säässä. Pyörällä Sami on käynyt Hämeenlinnasta Tampereella asti. ”Pyöräily pitää aika hyvin kunnossa”, toteaa Sami. Continue reading

Toiminnan tarkoituksena on edistää vapaita vuosia viettävien ja niihin valmistautuvien hyvinvointia. Toiminnan perusta on internet ja sosiaalinen media.

Vuonna 2018 keskitytään sellaisiin aiempina vuosina toimiviksi testattuihin toimintatapoihin, joihin resurssit riittävät ja joihin saadaan järjestettyä rahoitusta. Continue reading

Päätoimiseksi lukijaksi itsensä määrittelevä Pasi Louhimies on onnistunut muuttamaan harrastuksensa työksi ja ansioiksi.

pasi-louhimies_web_20180130 vuoden ajan Pasi piti Tampereella Antikvaarista kirjahuonetta Libristä. Ennen eläkepäiviään hän perusti vielä Helsinkiin Iso-Roballe toisen antikvariaasen kivijalkaliikkeen, mutta joutui toteamaan homman kolmen vuoden jälkeen turhaksi. Tampereelle Porin Reposaaressa syntyneen Pasin veivät vuonna 1977 Kieli-Instituutissa alkaneet opinnot. Diplomi-kielenkääntäjäksi Pasi valmistui 1980.

Kirjakaupat alkoivat siirtyä internettiin. Ja niin teki Pasi Louhimieskin. Hän lopetti kauppansa ja perusti nettikirjakaupan Viroon. Sieltä käsin hän pyörittää nyt käytettyjen kirjojen kauppaa antikvaari.fi -nettiportaalissa, johon on koottu useamman kauppiaan kirjat. Pasilla on kaupassa myynnissä noin 9000 teosta. Kirjat hänellä on kotona, josta käsin hän hoitaa yritystoimintaansa ja jossa hän myös asuu käytännössä kirjojensa keskellä.

Nettiyrittämiseen Pasi on enemmän kuin tyytyväinen. ”Vapautuminen sitovista aukioloajoista ja yrittämiseen tullut rentous tuntuu luxukselta”. Vanhat asiakkaat ovat löytäneet nettipalvelut. Yrittäminen Virossa on Pasista ollut helppoa. ”Yrityksen perustamiseen meni 5 min”. Nettiportaalin antikvaari.fi -osana toimiminen ei aiheutua ylisuuria kustannuksia. Sopivat tilat asumisen ja varastoinnin yhdistämiseen löytyivät Pärnusta. Entisiltä kauppiaspäiviltä on Pasille jäänyt tavaksi osallistua vuosittain Helsingin ja Sastamalan kirjamessuille. Messut ovat tärkeät asiakassuhteiden ja myynnin kannalta, vaikka vaativatkin ison työpanoksen. Nyt rakas harrastus ja työ yhdistyvät mitä parhaimmin ja tuovat päiviin sopivasti hauskaa puuhastelua, toimeliaisuutta ja merkitystä. Continue reading

Suuntana100 ry:n toimintamuodoksi on otettu kannustaminen erilaisten elämäntarinoiden kirjoittamiseen. Tarjoamme myös tukea ja mahdollisuuden tarinoiden julkaisemiseen.

Tarinoiden kokoaminen on tärkeää, kun vanhoja tarinoita muistava väki ikääntyy ja vähenee. Vielä tarjoutuu ainutlaatuisia mahdollisuuksia kuunnella suvun, kylän, yhteisön vanhimpia ja tallettaa heidän kertomuksiaan kirjoituksina tai uutta teknologiaa käyttäen esim. videoina. Myös vanhat valokuvat ansaitsevat tulla dokumentoiduiksi ja digitoiduiksi käytettäväksi ja jaettavaksi nykyteknologioilla. Omiin tarinoihin voi löytyä kiinnostavaa täydennystä netistä, kirjallisuudesta, historiikeista tai vaikkapa Kansallisarkiston laajoista arkistoista. Kursseja ja opastusta tarinan kirjoittamiseen on hyvin tarjolla esim. kansalaisopistoissa, erilaisilla kursseilla ja kirjallisuudessa.

Myös oman henkilötarinan läpikäyminen ja kirjoittaminen on hyödyllistä, jopa tarpeellista itselle. Tarinat tärkeitä myös lähipiirille ja jälkipolville kannammehan kaikki mukana myös edellisten sukupolvien asioita usein tiedostamattamme.

Siirtyminen vapaisiin vuosiin eläkkeelle on monille sopiva murroskohta eletyn elämän ja kokemusten läpikäyntiin. Näin voi vapautua ikävistäkin asioista, oppia ymmärtämään itseään ja pystyä iloitsemaan vahvuuksistaan ja onnistumisistaan. Tällä voi olla ratkaiseva merkitys kolmannen elämänvaiheen laatuun. Continue reading

Kotikylässäni käynnistyi keväällä Maa- ja kotitalousnaisten hanke kylän talojen tarinoiden keräämiseksi ja julkaisemiseksi netissä. Kirjoittamisesta ja valokuvauksesta innostuneena lupasin käydä lähitaloissa ja koota niistä saatavilla olevia tietoja. Samalla valokuvasin talot ja pihapiirit sekä digitoin taloista löytyvät vanhat valokuvat. Ilokseni sain kirjoitettua 14 tarinaa. Kylän 70 vakinaisesti asutusta talosta saimme kaikkiaan kokoon nelisenkymmentä tarinaa.

26_makinen_vanha-pietila_dsc_0124-4

Vanhoja pihapiirejä Retulassa kuvasi Terttu Häkkilä

Hankkeeseen osallistuminen osoittautuikin monin tavoin antoisaksi. Uutena retulalaisena sain alibin tutustua lähitalojen ihmisiin ja kuulla monia mielenkiintoisia tarinoita nykyisestä elinpiiristäni. Arkistoja kaivelemalla ja ihmisiä jututtamalla taloista löytyi myös niiden asukkaille kiinnostavaa uutta tietoa. Uskon, että nyt tallentuneet tarinat jäävät talojen arkistoihin ja edistävät myös jälkipolvien ymmärrystä oman sukunsa tai asuinympäristönsä taustoista.

Väen ikääntyessä ja vähetessä alkaa aika tarinoiden kuulemiseen käydä vähiin. Retulan kylässäkin elää vielä muutamia kymmeniä 1930- ja 1940-luvulla syntyneitä ihmisiä, jotka muistavat tarkasti asioita oman perheensä ja kylän vaiheista. Historiantutkimusta on kylän kartanoista kyllä saatavilla, mutta tavallisten talojen ja torppien tarinoita ei ollut aiemmin juurikaan selvitetty saatikka julkaistu. Continue reading

Naapurissani on vanha asumaton talo, jonka tarina alkaa jo 1800 luvulta. Ylikartanon torppana toiminut talo on rakennettu jo 1800-luvun puolella. Talossa oli silloin kaksi lasta, joista toinen oli kuollut jo nuorena. Hengissä selvinnyt tyttö Laina (s. 1920) jäi taloon asumaan puolisonsa toivon (s. 1915) kanssa heidän avioiduttuaan 1941. Nuori isäntä ja hänen neljä veljeään selvisivät sodasta, jossa Toivo palveli isänmaata läpi koko sodan. Tähän perheeseen syntyi kaikkiaan kymmenen lasta , jois kolme kuoli jo lapsena. Ison perheen elämä pienessä 1870-1880 rakennetussa kahden huoneen hirsirakenteisessa Yli-Kartanon torpassa kuulostaa tänä päivänä uskomattomalta.

26_joromaki-ja-makinen_ojatie-13_pietila-21Toivo-isä oli käsistään taitava kirvesmies, joka hankki perheen elantoa mitä erilaisimmissa töissä: rakensi taloja, talousrakennuksia, toimi teurastajana, korjasi polkupyörät, leikkasi kyläläisten tukat, teki metsätöitä. Retulan kartanot olivat tärkeitä työllistäjiä. Erilaiset puhdetyöt sujuivat häneltä ja niistä hän nauttikin kovasti. Poika muistelee isän tehneen pesukoneen moottorista pärehöylän, katajista pinnatuoleja. Toivon käsistä syntyi myös talojen pienoismalleja. Nukkekoteja kalusteineen hän teki lapsenlapsille vielä kahdeksankymppisenä. Niissä kaikki pienetkin yksityiskohdat oli toteutettu tarkasti ja taidolla.

Laina-äiti hoiti kodin, lapset, lehmät, kasvimaat. Hän kävi lasten kanssa torilla myymässä marjoja ja mäkimansikoita, joita Retulassa kasvoi paljon. Pyykki pestiin Myllyojassa, joka oli kaivettu leveämmäksi lapiohommina ja padottu niin, että talon kohdalla vettä oli jopa metrin verran. Pyykit keitettiin muurinpohjapadassa joen rannassa. Talon kaivo oli nk. kivikaivo puuarkku päällä ojan rannassa. Lapset auttoivat veden kantamisessa. Continue reading

Nils Snygg

Nils Snygg

Nils Snygg kokee, että hänen elämän tarkoituksen pohdiskelunsa taisi alkaa jo syntymän hetkellä. Ensimmäinen hämmästyksen paikka oli tulla ”kylmään” maailmaan äidin lämpimästä kohdusta. Syvällisempään ajatteluun taipuvaiselle nuorukaiselle oli luontevaa hakeutua opiskelemaan psykologiaa ja etsiä vastauksia myös muista opinnoista. Opinnot, pitkä ura yritysmaailmassa psykologina, urakonsulttina ja johtotehtävissä sekä jatkuva uteliaisuus ihmisiä kohtaan tarjosivat oivallisen maaperän tutustua laajasti ihmisen ja ihmiselämän ulottuvuuksiin.

Vuosien varrella Nils kirjasi havaintojaan vihkoihin, jotka hän eläkkeellä ollessaan löysi arkistojensa uumenista. Kokemuksensa hän kiteytti muistiinpanojensa avulla kirjaksi ”Ihmisen elämän ympyröistä – ajatuksia ja aforismeja”. Nils kokee kokonaisuuden selvittämisen hyväksi sekä toivoo sen olevan eduksi myös toisille.

Keskustelussa Nilsin kanssa kävimme laajasti läpi ihmiselämän peruskysymyksiä vapaiden vuosien näkökulmasta. Continue reading

Kuva (c) Terttu Häkkilä

Rakkauden ratkaisuja

Onnellinen parisuhde muuttaa koko maailman hyväksi. Rakkaus, myötätunto ja lämpö, jotka suhteessa vallitsevat, ovat parhaita tunteitamme. Jos pystymme reagoimaan rakkaudella ja lämmöllä asiaan kuin asiaan, elämä on runsasta ja hyvää. Ellei parisuhteessa kaikki ole kohdallaan, tulee vuorovaikutuksesta helposti pelokasta avunhuutoa.

Parisuhteessa on viisautta olla joustava silloin, kun se edistää omia tavoitteitamme. Asiat etenevät kivuttomammin, kun muuttaa omaa lähestymistapaa asioihin. Aina ei itse tiedä kaikkea eikä näe oikeaa suuntaa etenemiseen.  Silloin toisen ajattelusta ja tavoista voi olla apua ja hyvä kompromissi auttaa yhteiseen tavoitteeseen.

Hyvään parisuhteeseen kuuluu se, että molemmat ottavat vastuun itsestään ja omasta toiminnastaan, ja tuovat omat tarpeensa avoimesti esille. Toinen ei niitä voi arvata, eikä kannata loukkaantua siitä, jos ei ole niitä toiselle viestinyt. Tämä kaikki onnistuu helpommin, kun vähennät stressiäsi.

Onko sinulla hyvä parisuhde? Continue reading

Hämeenlinnan Saaristen koululle saatiin hyväntekeväisyyshankkeena uusi esteetön ja toimiva piha erityislasten tarpeisiin

Meillä oli saada osallistua tammikuussa 2016 käynnistyneen Suuntana Elämä -hyväntekeväisyyshankkeen päätösjuhlaan, jossa juhlallisesti avattiin Hämeenlinnan Saaristen koulun uusi esteetön piha yhdessä lasten, koulun henkilökunnan, vanhempainyhdistyksen ja yhteistyökumppanien kanssa.

Puheessa kiitämme Suuntana100 Onnistujaa Jukka Stoltia Suuntana100 Teosta ja kaikkia hankkeen onnistumisen mahdollistaneita osapuolia. Lisää hankkeesta suuntana100.fi -sivuilla

Puheen voit katsoa tästä.

 

Kerro sivustosta kavereillesi
Email this to someoneShare on Facebook
Kirjoitukset lajiteltuna
Archives