hyvinvointia ja elinvoimaa vapaisiin vuosiin

admin

Eila Pienimäki Pärnun konsertissa 2018

Tapaan Eila Pienimäen Pärnussa, missä hänellä on kolmena iltana esiintyminen suomalaisten suosimissa kylpylöissä. Saleihin kerääntyy ilta illan jälkeen Eila Pienimäen ihailijoita. Osa kuulijoista on 79-vuotiaan taiteilijan ikätovereita, jotka ovat olleet laulajan tanssilavakeikoilla jo yli kuusikymmentä vuotta sitten. Laulajan ura alkoi 16 vuotiaana solistina vanhimman veljen Mauno Pienimäen orkesterissa. Kansallinen ura käynnistyi kun iskelmälaulukilpailussa tuli voitto yleisön ja tuomariston äänillä. Esiintymisen ilo ei ole taiteilijalta hiipunut. ”Äänikin on säilynyt”, kommentoi yksi idoliaan koko ikänsä kuunnellut fani. ”Ihana ilta”, kommentoi laulaja edellisen illan konserttia. ”Lavalla olo on vapaa, kuin lämpimässä sylissä. Yleisön avoimuus ja läsnäolo on käsin kosketeltava. Esiintyminen on aina valtavan suuri ilo, ilo siitä, että voi antaa ihmisille hyvää mieltä.” Continue reading

Tapaan Sami Ylämurron Aivoviikon tapahtumassa Hämeenlinnan Goodman-ostoskeskuksessa. Alueen aivovammaisille palveluja tarjoavat yhdistykset edustajineen ovat koonneet Aivohoitola-standille informaatiota erilaisten aivovammojen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Sami on mukana kertomassa Aivovammaliiton toiminnasta ja jakamassa kokemustietoa elämästään oman kiipeilyonnettomuudessa tulleen aivovammansa kanssa.

Sami Ylämurto kohtaa diagnoosinsa päivittäin nähdessään peilistä otsassaan olevan arven.

Sami Ylämurto kohtaa diagnoosinsa päivittäin nähdessään peilistä otsassaan olevan arven.

Nappaan Samin sivummalle haastattelua varten. Sami on energinen ja urheilullinen kaveri, joka avoimesti puhuu elämäntilanteestaan. Hän kertoo vammautumisestaan kiipeilyonnettomuussa. Otsalohkoon tulleen vaurion perusteella sairaalan neurologit diagnostisoivat hänet ”agressiiviseksi hulluksi”. Diagnoosinsa Sami kokee epäoikeudenmukaiseksi papereiden ja oppikirjojen perusteella laadituksi elinkautistuomioksi.

Samista tuli yhtäkkiä nuori eläkeläinen, jonka taloustilanne muuttui oleellisesti. Vakuutuksesta saatu korvaus ei riittänyt pitkälle. Eikä nuorelle ollut vielä työelämästä ehtinyt paljonkaan kertyä eläkettä. Asuntolainalla rahoitettu asunto myytiin, mutta lainaa jäi vielä vuosiksi jäljelle. Sami päätyi asumaan omaan asuntoonsa vuokralaisena. Autosta piti luopua. Toimeentulo on nyt niukka. Sami on saanut ymmärtää, että vammautuneen kuuluukin olla köyhä.

Mutta urheilutaustainen mies ei ole jäänyt huoliin piehtaroimaan. Hän on löytänyt itselleen sopivan liikuntamuodon pyöräilystä. Sami kertoo pyöräilevänsä vuodessa 5000 kilometriä ja lähtevänsä liikkeelle säässä kuin säässä. Pyörällä Sami on käynyt Hämeenlinnasta Tampereella asti. ”Pyöräily pitää aika hyvin kunnossa”, toteaa Sami. Continue reading

Nils Snygg

Nils Snygg

Nils Snygg kokee, että hänen elämän tarkoituksen pohdiskelunsa taisi alkaa jo syntymän hetkellä. Ensimmäinen hämmästyksen paikka oli tulla ”kylmään” maailmaan äidin lämpimästä kohdusta. Syvällisempään ajatteluun taipuvaiselle nuorukaiselle oli luontevaa hakeutua opiskelemaan psykologiaa ja etsiä vastauksia myös muista opinnoista. Opinnot, pitkä ura yritysmaailmassa psykologina, urakonsulttina ja johtotehtävissä sekä jatkuva uteliaisuus ihmisiä kohtaan tarjosivat oivallisen maaperän tutustua laajasti ihmisen ja ihmiselämän ulottuvuuksiin.

Vuosien varrella Nils kirjasi havaintojaan vihkoihin, jotka hän eläkkeellä ollessaan löysi arkistojensa uumenista. Kokemuksensa hän kiteytti muistiinpanojensa avulla kirjaksi ”Ihmisen elämän ympyröistä – ajatuksia ja aforismeja”. Nils kokee kokonaisuuden selvittämisen hyväksi sekä toivoo sen olevan eduksi myös toisille.

Keskustelussa Nilsin kanssa kävimme laajasti läpi ihmiselämän peruskysymyksiä vapaiden vuosien näkökulmasta. Continue reading

Kirjailija Markku P. Salo

Kirjailija Markku P. Salo

Markku P. Salo on elänyt poikkeuksellisen monikirjoisen elämän, josta kumpuaa syy intohimoiseen kirjoittamiseen. Tai kyllä Markulle kirjoittaminen on vielä enemmän kuin intohimo. Se on nyt kaikki!

Markku on luopunut elämässään ”lähes kaikesta” useamman kerran välillä pakosta ja muutaman kerran vapaaehtoisesti. Viimeisin kerta oli kun hän jätti kolme vuotta sitten Suomen pysyvästi ja lähti parin matkalaukun kanssa Viron Pärnuun. Päätös on niin vakaa, että krematoriohinnatkin on valmiiksi selvitetty eikä miehestä enää palaa syntymämaahan kuin tuhkat, jotka lapset voivat ripotella, minne haluavat.

Pärnuun on nyt rakentunut uusi elämä, jossa puitteet ovat Markulle sopivat. Asunto on järjestynyt. Taloudenhoitajakin ilmestyi ihan pyytämättä. Eläkkeellä tulee kohtuullisesti toimeen. Terveydenhuolto toimii moitteettomasti. Se tuli testattua, kun Markku sai tammikuussa aivoinfarktin, joka vei väliaikaisesti kyvyn puhua, nähdä ja liikkua. Nyt mies on kuntoutunut toimintakykyiseksi. Motiivina kuntoutumisessa on ollut kirjoittamisen lisäksi tukena Pärnun Suomi-seuran kirjallisuuspiiri, johon Markku on aktiivisesti osallistunut. Seuran marraskuussa järjestettyyn Suomalaisen kirjallisuuden Hiljainen kansa -teemailtaan” sisältyneenseen esitykseensä ”Pispala – Luojan palikkaleikki” Markku halusi kävellä omin jaloin, puhekykyisenä ja hyvin valmistautuneena. Ja näin tapahtui! Sosiaalisten suhteiden, saman henkisen seuran ja merkityksellisiksi nousevien asioiden roolia ei voi väheksyä Markun kuntoutumisessa.

Kirjoittaminen on ollut Markulle voima, joka kantaa elämää ja pakottaa selviytymään. On hyvä löytää oma voimansa! Tässä hän tekee vertauksen Viktor Franklin keskitysleiri-kokemuksista muistilapuille kirjoittamista lapuista koottuun kirjaan ”Ihmisyyden rajalla”. Continue reading

marketta-makinen_web_by-terttu-hakkila_7030

Kuvataiteilija Marketta Mäkinen

Kuvataiteilija Marketta Mäkinen on löytänyt maailmalla vietettyjen vuosien jälkeen tien takaisin kotimaahansa ja päätynyt asumaan syntymäseuduilleen Hämeeseen. Taiteilijalle sopiva vuokra-asunto löytyi onnekkaasti Vanajan linnan historiallisesta ympäristöstä Harvialasta lehti-ilmoituksella.

Innostus taiteen tekemiseen on säilynyt ja uusia teoksia syntyy tasaiseen tahtiin. Työhulluus on jo helpottanut eikä taiteen tekemistä enää siivitä pätemisen tarve. Stressi ei nyt vaivaa. Aamulla on mukava aloittaa syömällä aamiaista rauhassa. Päivän mittaan voi istuskella katselemassa kaunista luontoa ja miettiä ”mitä tekisi”. Vauhdikkaiden vuosien ja elämänarvojen selvittelyn jälkeen Marketta sanoo nyt osaavansa nauttia elämästä. Mutta tähän on tarvittu pitka matka, paljon seikkailua, sattumia ja rohkeita päätöksiä. Continue reading

Kuva (c) Terttu Häkkilä

Rakkauden ratkaisuja

Onnellinen parisuhde muuttaa koko maailman hyväksi. Rakkaus, myötätunto ja lämpö, jotka suhteessa vallitsevat, ovat parhaita tunteitamme. Jos pystymme reagoimaan rakkaudella ja lämmöllä asiaan kuin asiaan, elämä on runsasta ja hyvää. Ellei parisuhteessa kaikki ole kohdallaan, tulee vuorovaikutuksesta helposti pelokasta avunhuutoa.

Parisuhteessa on viisautta olla joustava silloin, kun se edistää omia tavoitteitamme. Asiat etenevät kivuttomammin, kun muuttaa omaa lähestymistapaa asioihin. Aina ei itse tiedä kaikkea eikä näe oikeaa suuntaa etenemiseen.  Silloin toisen ajattelusta ja tavoista voi olla apua ja hyvä kompromissi auttaa yhteiseen tavoitteeseen.

Hyvään parisuhteeseen kuuluu se, että molemmat ottavat vastuun itsestään ja omasta toiminnastaan, ja tuovat omat tarpeensa avoimesti esille. Toinen ei niitä voi arvata, eikä kannata loukkaantua siitä, jos ei ole niitä toiselle viestinyt. Tämä kaikki onnistuu helpommin, kun vähennät stressiäsi.

Onko sinulla hyvä parisuhde? Continue reading

Erkki Myllyharju kärsi 15 vuotta lonkkakivusta oletettuaan kivun johtuvan iskiaksesta. Lopulta otetut röntgenkuvat paljastivat nivelrustojen pursunneen nivelen pinnoille. Tuli lähete lonkkaleikkaukseen. Lue Erkin kirjoittamasta jutusta, miten leikkaus meni ja miltä tuntuu kun kipu on poissa.

Kirjoitus löytyy Erkin terveena.suuntana100.fi -sivuille kirjoittamasta blogista.

Hilkka Häkkilä_pieni_DSC_0045-1

Hilkka Häkkilä osallistui Ympäristö-liikenne ja viestintäministeriön sekä Tekesin järjestämään tilaisuuteen, jossa pohdittiin tietoteknikkakysymyksiä ikäihmisten näkökulmasta. Lue jutusta, mitä Hilkka sai tilaisuudesta irti.

Ympäristö-liikenne ja viestintäministeriö sekä Tekes järjestivät maaliskuun 9. päivä Finlandiatalolla seminaarin., jossa kerrottiin mm. kuntien vanhusneuvostoille tuoreesta selvityksestä, miten kodin älyteknologian kehitys avaa uusia mahdollisuuksia tukea ikääntyneiden kotona asumista mahdollisimman itsenäisesti. Tanska ja Japani ovat tässä asiassa edellä kävijöitä. Tutkimuksen teki Tampereen ammattikorkeakoulun tutkimusosasto, johon kuului myös Tampereen teknillinen yliopisto ja yritysten asiantuntijoita.

Vuonna 2020 n. 460.000 henkilöä asuu yksin ja varsinkin yli 80 vuotiaiden määrä kasvaa. Tähän palvelujen tarpeeseen älyteknologian pitäisi tulevaisuudessa tuoda apua.

Selvitystä kuunnellessa tuntui siltä että suunnitelmat eivät vielä kohtaa ikääntyvän tarpeita, eikä tutkijoilla ole kovinkaan suurta kokemusta ikääntyneen arjen tuntemisesta. Merkittävä määrä ikääntyneistä henkilöistä on vielä tottumattomia tietotekniikan käyttäjiä. Continue reading

Suuntana100 Onnistujasta julkaistiin tänään Helsingin Sanomissa koko sivun juttu!

Vienon kirja ”Heidän ihanteensa murskattiin – tyttären tarina Säde-kommuunan vaiheista Neuvosto-Karjalassa” julkaistaan 19.4. kello 14-16 Kansallisarkistossa. Vieno on itse mukana tilaisuudessa Skype-yhteyden kautta kotoaan Pärnusta. Tilaisuuden juontaa filosofian tohtori kirjailija Lasse Lehtinen.

Mahtava nainen, kiinnostava ja arvokas tyttären tarina vanhempiensa matkasta Suomesta Kanadan kautta Neuvosto-Karjalaan toteuttamaan ihanteitaan sekä Säde-kommuunan vaiheista alusta loppuun.

Kerro kirjasta Karjalan historiasta ja kiinnostavista tarinoista kiinnostuneille ystävillesi ja tuttavillesi!

Juttu löytyy tästä.

Suuntana100 ry on ollut aktiivinen toimija kirjan saattamisessa julkaistavaksi sekä englanninkielisen alkuperäisteoksen kääntämisessä suomeksi. Olemme kiitollisia, että olemme saaneet tutustua upeaan Vienoon ja auttaa hänen kirjoittamansa arvokkaan ja uskomattoman tarinan päätymistä kaikkien kiinnostuneiden luettavaksi. Kirja tulee jakeluun suomen- ja englanninkielisenä Siirtolaisuusinstituutin verkkokaupassa sekä painettuina että e-kirjoina.

 

Valokuvaaja Leena Louhivaara on tuottanut Suomessa lähes sata vuotta eläneiden tarinoista, muistoista ja elämänarvoista uuden valokuvanäyttelyn Omakuva – sata vuotta suomalaisena. Näyttelyyn voi tutustua Helsingissä useammassa eri paikassa talven ja kevään aikana. Leena on itse paikalla  Laterna Magicassa Rauhankatu 7 kahtena viikonloppuna 28.-29.1. ja 4.-5.2.2017 klo 12- 15.

Valokuvanäyttelyssä on jokaisesta osanottajasta esillä kolmen kuvan sarja, johon liittyy hänen muistoistaan ja ajatuksistaan koottu lyhyt teksti. Ensimmäinen on henkilön valitsema lapsuuskuva, hänen tarinointinsa lähtökohta. Toinen on symbolikuva hänen toivomastaan aiheesta: paikasta tai asiasta, joka on ollut hänelle merkityksellinen. Kolmanneksi Leena otti projektin päätteeksi jokaisesta osallistujasta muotokuvan, jossa hän halusi tuoda esille, miten ihminen kuviensa ja tarinoidensa kautta tuli Leenalle nähdyksi.

Leenan kehittämä ja käyttämä Omakuva-Minäkuva-menetelmä on ainutlaatuinen. Suosittelemme tutustumista näyttelyyn, jonka voi tilata myös muualle Suomeen. Tiedustelut leena(at)louhivaara.fi puh. 040 – 555 0617.

Näyttelypaikat:
Laterna Magica 24.1.-5.2.2017
Rauhankatu 7
00170 Helsinki
www.laterna.net

Kotikallion palvelukeskus 27.1.-22.2.2017
Kyläkirkontie 6-10
00370 Helsinki

Helsingin Diakonissalaitos 3.3.-3.4.2017
Alppikatu 2
00530 Helsinki

Hoiva-Viikki 6.-27.4.2017
Agronominkatu 7 F-G
00790 Helsinki

Linkki Omakuva-Minäkuva-sivuille täältä.


Tapasin Pärnussa ennalta arvaamatta – epäilen jopa johdatusta –  Timo Tahvanaisen, joka työnsä ohella tekee ja tallentaa erinomaisia syvällisiä haastatteluja mielenkiintoisista ihmisistä.

Polkaisimme Timon kanssa perjantai-iltana kohdattuamme lauantaille haastattelusession Pärnussa asuvan Suuntana100 Onnistujan Vieno Zlobinan kotiin. Haastattelu julkaistaan editoinnin jälkeen Suuntana100 YouTube -kanavassa, jossa on jo lyhytvideoita Vienon ajatuksista.

Löydämme varmasti lisääkin kuvattavia. Näin saamme upeita Suuntana100 -ihmisten  tarinoita jaettavaksi myös tässä viestintämuodossa.

Timon tekemiä haastatteluja löytyy YouTubesta Shadow Camera -kanavasta. Kanavan tarinat liittyvät  Timon käynnissä olevaan hankkeeseen, jossa keskitytään henkisiin asioihin.

Linkin takana katsottavaksi  mainio esimerkki Timon haastatteluista. Siina Timo Tahvanainen keskustelee Bey Hengin kanssa Rakkaudesta elämään. Bey Heng on 91 vuotias eläkkeellä oleva arkkitehti, jolla on arvokkaita ajatuksia jaettavaksi niin elämästä, henkisyydestä kuin rakkaudesta.  ”Elämä sisältää paljon rikkautta kun sen vain huomaa”, aloittaa Bey haastattelun. Hän on ollut hengen tien kulkija lähes koko elämänsä. Bey on käynyt maailmansodan, jonka aikana hän opetteli meditaatiota kesken ympäröivää sodankäyntiä. Hän on myös tullut tunnetuksi Urantia kirjan asiantuntijana, josta hän on luennoinut paljon. Tässä haastattelussa hän kertoo henkisen tiensä vaiheista.

Kannattaa katsoa! Eikä kannata pelästyä draamaattista alkua, joka liittyy kanavan teemaan.

 

Luin tänään paikallislehdestä Hilkka Paavolan (s. 1917) muistokirjoituksen. Hilkka kuoli kuukausi ennen 99-vuotissyntymäpäiväänsä. Viime vuodet hän asui kesät kodissaan Lammilla puutarhan kukkia vaalien. Talvet hän vietti Helsingin kodissaan, jossa hän asui aivan viimeisiin viikkoihin asti. Lammilaiset muistavat hänet energisenä ja huumorintajuisena ihmisenä, joka säilytti muistinsa loppuun asti.

Joutsenia

Kuva Terttu Häkkilä

Heillä oli lähes 20 koiraa ja luonnon ystävä tunnettiin myös joutsenten hoitajana. Hän harrasti valokuvausta ja puutarhanhoitoa. Hän oli suuri musiikin ystävä. Energiaa riitti myös yhdistystoimintaan.

Muistokirjoituksen oli laatinut Hilkan ystävä Pirkko-Liisa Kastari. Kirjoitus julkaistiin Hämeen Sanomissa 31.3.2016.

Jaan tämän kirjoituksen Suuntana100 -yhteisölle rohkaisuna onnistuneeseen ja pitkään elämään. Continue reading

Muutosvoimaa ja kannustusta saamme elämässämme hyvistä esimerkeistä, joita löytyy esim. elämänkertateoksista.
Helen Kellerin (1880-196
8) Elämäni tarina vuodelta 1905 vaikutti minuun suuresti.
Haluan jakaa sen kaikille tekemisilleen tekosyitä keksiville.

Helen Keller_Elämäni tarina_kuvaKirpputorilta käsiini päätynyt kirja oli painettu vuonna 1957. Helen menetti yhdeksäntoista kuukauden ikäisenä puhe-, kuulo- ja näkökykynsä ankaran taudin takia.  Avustajansa ja opettajansa avulla hän oppi lukemaan ja kirjoittamaan sekä perehtyi moniin tieteenaloihin.  Avustettuna hän suoriutui yliopiston sisäänpääsytut-kinnosta ja suoritti Bachelor of Art s -tutkinnon. Esimerkin voimalla hän opetteli puhumaan. Hän teki laaja-alaisen inhimillisen elämän työn sokeain ja kuurojen auttajana. Hänet tunnettiin laajasti sekä kotimaassaan Amerikassa että sen rajojen ulkopuolella. Hän oli kiinnostunut taiteista ja pystyi nauttimaan esimerkiksi veistoksista. Uskomattomin ponnistuksin ja erinomaisen opettajansa ohjaamana hän raivasi tien elämään ja korkeamman tiedon lähteille. Continue reading

Täytin 6.4. 60 vuotta. Aloitan nyt neljännen elämäni syntymänimelläni Terttu Häkkilä.

Asia hoitui näppärästi kännykällä. Aloitin haulla ”nimenmuutos” Googlessa. Päädyin maistraatti.fi -sivustolle, josta löytyi perustiedot asiasta. Pähkäilyn jälkeen pääsin otsikkoon ”Ilmoitus sukunimen vaihtamisesta”. Sieltä löytyi lopusta vaihtoehto ”Siirry sähköiseen asiointiin”. Sähköisen tunnistuksen kautta pääsin hakulomakkeen täyttöön. Oman aiemman nimen takaisin ottaminen oli maksuton. Joissakin tapauksissa vaihto on maksullinen.

Sähköiseen asiointiin tarvitaan sähköpostiosoite. Ilmoitus muutoksesta tulee vain sähköpostiin. Oman sähköpostiosoitteen luot helposti esim. gmailissa.

Väestörekisterijärjestelmästä vrk.fi voi tiedot tarkistaa. Sieltä ne välittyvät myös esim. terveydenhuollon järjestelmiin, pankkiin ja moneen muuhun paikkaan automaattisesti.

Henkilöasiakirjat uusitaan poliisilaitoksella. Ajanvaraus tehdään nykyään sähköisesti osoitteessa poliisi.fi. Jos omassa poliisipiirissä on ruuhkaa, kannattaa etsiä vapaita aikoja lähialueen poliisin toimipisteistä. Hämeenlinnaan oli ensimmäiset vapaat ajat viikkojen päässä toukokuun lopulla. Valkeakoskella asia hoitui parin päivän odotuksella.

Motiivi nimen muutokseen vahvistui lopullisesti Leena Louhivaaran OMAKUVA-MINÄKUVA -kurssilla. Siellä tutkittiin identiteettiä valokuvien avulla. Minulle kirkastui, että olen sukuni edustaja eikä nimeni voi enää olla entisen aviomieheni nimi. Olen myös käynnistämässä monia uusia hankkeita, esim. tämä Suuntana100 ry ja haluan aloittaa ne omalla nimelläni. No vilahtipa mielessä jopa hautakiveen kirjoitettava nimi.

Kun kerroin päätöksestäni suvulle ja ystäville, sain kannustavaa palautetta. Muutama oli jopa päätynyt samoihin aatoksiin, muttei ollut tohtinut minulle asiaa esittää.

Nimi on oman identiteetin kannalta merkityksellinen asia. Muutos on teknisesti helppo toteuttaa. Suosittelen tätä, mikäli esim. päättyneen avioliiton vuoksi nimiasia vaivaa mieltä. Eräs tuttavani kertoi tyttönimen käyttöönoton kipeän avioeron jälkeen keventäneen mieltä ja antaneen uudestisyntymisen tunteen. Nimenmuutos vaatii kypsyttelyä ja perusteellista harkintaa sekä sopivan ajankohdan.

Terttu Häkkilä

 

Rekisteröintipäätös tuli, kun hieman viilasimme sääntöjä Patentti- ja rekisterihallituksen tarkastajan avustuksella.

Rekisteröintihakemuksen teimme sähköisesti. Sääntömuutokset hoidettiin paperilla postitse.

Saimme hyvää palvelua. Eikä voi kuin ihmetellä tätä Suomen sähköisen asioinnin tasoa ja helppoutta.

Rekisterinumero on 212.226.

Nyt toiminta voi todenteolla käynnistyä!

S100 jutut_turismin pelastus_GC_IMG_2771 S100 jutut_turismi GC_IMG_2802 S100 jutut_turismi GC_IMG_2794syömässä_IMG_2739Lomallani Gran Canarialla kirkastui näkemys, ettei matkailupalveluita olisi tarjolla ollenkaan ilman eläkeläisiä.

Työssäkäyvien lomakausien ulkopuolella vapaita vuosia viettävät eläkeläiset kansoittavat turistikohteet kaikkialla maailmassa. Me pidämme hotellit ja ravintolat kannattavina sesonkien ulkopuolella. Myös kuljetus- ja hyvinvointipalvelujen toimivuus vaatii riittävästi. Matkailevat eläkeläiset käyttävät palveluita ja ovat toivottuja asiakkaita.

Näin kertyy kaivattuja matkailu- ja verotuloja. Olemme aktiivisia tuottavia kansalaisia.

Matkustellaan ja pyöritetään kansantalouden pyöriä rinnat rottingilla!

Olen saanut jo lähes kymmenen vuoden ajan maksutta arkiaamuisin sähköpostiini Positiivareiden perustajan Juhani Töytärin toimittaman aamiaiskirjeen. Luen usein vain aamun ajatuksen, joka tarjoaa onnistumisen eväita päiviini. Säännöllisen toisto on edistänyt myönteisen ajattelutavan  ylläpitoa ja kehittämistä.

Tässä aamun ajatus 9.4.
”Kukaan ei voi aloittaa kaikkea alusta, mutta kuka tahansa voi aloittaa nyt ja tehdä lopusta aivan toisenlaisen. ”

 Aamun ajatus 23.4. oli tällainen
Todellinen päätös mitataan sillä, että otat uuden suunnan ja alat toimia.
Jos et toimi, et ole oikeasti päättänyt.”

 Näin sovellan näitä ajatuksia omaan elämääni:

Olen juuri aloittamassa Suuntana100 -toimintaa. Voin erinomaisesti aloittaa uuden hankkeen, joka tekee elämästäni toisenlaisen. Täytin 6.4. 60 vuotta. Aikaa tavoittelemaani 100 vuoden ikään on 40 vuotta. Se on yhtä pitkä aika kuin koko aikuiselämäni tähän asti. Miksi jäisin keinutuoliin odottelemaan mitä tuleman pitää. Voin vielä saada aikaiseksi jotain merkittävää.

Nyt kun päätös on tehty, on oikeasti aika ryhtyä toimiin. Joka päivä jotain toimintaa tämän asian edistämiseksi.

Tilaa itsellesi aamiaskirje täältä, lue ja tee omat tulkintasi.

Positiivareiden missiona on lisätä myönteistä ajattelua, edistää hyvinvointia ja tuottaa onnistumisen työkaluja. He kannustavat itseluottamukseen ja rohkaisevat toimintaan. Positiivarit on perustettu jo vuonna 1982.

 

webissa_4Luistelu_IMG_2587 (2) webissa_3'Luistelu_IMG_2587 (1) webissa_2Luistelu_IMG_2587 (3) webissa_1Luistelu_IMG_2587 (4)Olipa mukava testata, vieläkö luistelu sujuu. Kyllä sanonta ”Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa” pitää paikkansa. Hyvin sujui. Ilma oli mitä parhain ja järvellä oli poikkeuksellisesti luisteltavaa jäätä silmänkantamattomiin.

Olimme jokunen vuosi sitten  työporukan kanssa luistelemassa Helsingin rautatientorin luistinradalla. Huomasin, että me viisikymmentäluvulla syntyneet osasimme luistella paljon paremmin kuin nuoremmat. Vietimme lapsuudessamme aikaa tunti- ja päivätolkulla luistinradoilla. Eipä silloin ollut parempaakaan tekemistä. Leikittiin mustaa miestä. Rusettiluisteluista jäi mukavat muistot.

Suosittelen, että etsit vanhat luistimesi kaapin kätköistä tai hankit ihka uudet. Luistimet eivät nykyään ole kovin kalliita. Kirpputoreiltakin niitä löytää.

Ota kaveriksi ystäväsi, puolisosi tai lapsenlapsia. Kannattaa pitää opituista taidoista kiinni!

 

Kirjoitukset lajiteltuna